Maissikirva
| Maissikirva | |
|---|---|
_on_maize_(Zea_mays).jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Nivelkärsäiset Hemiptera |
| Alalahko: | Kirvansukuiset Sternorrhyncha |
| Yläheimo: | Aphidoidea |
| Heimo: | Kirvat Aphididae |
| Alaheimo: | Putkikirvat Aphidinae |
| Tribus: | Aphidini |
| Suku: | Rhopalosiphum |
| Laji: | maidis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Rhopalosiphum maidis |
|
| Katso myös | |
Maissikirva (Rhopalosiphum maidis) on kirvoihin kuuluva pieni hyönteislaji. Sitä pidetään maapallon trooppisten seutujen merkittävimpänä tuholaiskirvana.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siivettömät yksilöt ovat melko pitkänomaisia, väriltään kellanvihreästä tumman sinivihreään ja usein jauhemaisen vahan peittämiä. Keskenkasvuiset yksilöt ovat yleensä vahapeitteisiä. Tuntosarvet ovat ruumista lyhyemmät. Takaruumiin kärjen cauda on sormimainen uloke. Lyhyet ja tummat vaharauhasputket ovat caudaa pitemmät ja niiden kärkiosassa on suvulle ominainen pullistuma. Ruumiin pituus 0,9–2,4 mm.[1][2]
Kromosomiluku on yhteydessä kirvojen isäntäkasviin siten, että ohralla elävissä populaatioissa 2n=10 ja maissilla tai durralla elävissä 2n=8.[1]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkujaan aasialainen maissikirva on nykyisin levinnyt kosmopoliittina ympäri maailmaa. Myös Suomessa havaintoja on harvakseltaan koko maasta.[3]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etelä-Aasiassa maissikirvalla tapahtuu isäntäkasvin vaihto, jossa primääri-isäntiä ovat Prunus cornuta sekä muutamat muut Prunus-suvun puut ja sekundääri-isäntiä heinäkasvit. Suvullinen lisääntyminen tapahtuu syksyisin Prunus-suvun puissa ja muutoin lisääntyminen tapahtuu neitseellisesti. Muualla maailmassa kirvat elävät ainoastaan heinäkasveilla ja lisääntyvät ilmeisesti koko ajan neitseellisesti, vaikka satunnaisesti koirasyksilöitäkin on tavattu. Kirvat elävät kolonioina nuorten lehtien alapinnoilla lehtisuonten vieressä ja aiheuttavat lehtiin kasvuhäiriöitä sekä käpristymistä sivuilta. Lisäksi kirvojen runsaasti tuottama mesikaste tarjoaa kasvualustan erilaisille homeille. Maissikirva ei kestä kylmän ilmanalan talvia.[1][4]
Kasvuhäiriöiden ja homeen lisäksi maissikirvat levittävät ainakin 15 kasvien virustautia.[5] Etenkin maissille ja durralle aiheutuvien vahinkojen vuoksi lajin arvellaan olevan tropiikin alueella merkittävin tuholaiskirva.[1]
Ravintokasvit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maissikirva on heinäkasvien polyfagi ja laji on tavattu yli 30 heinäkasvisuvusta. Tärkeimpiä ravintokasveja ovat kaurat (Avena), ohrat (Hordeum), riisi (Oryza), sokeriruoko (Saccharum), ruis (Secale), durra (Sorghum), vehnät (Triticum) sekä maissi (Zea). Joskus harvoin myös sarakasvit (Cyperaceae) tai osmankäämikasvit (Typhaceae).[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Aphids on Worlds Plants (englanniksi)
- ↑ Aphid Identification (englanniksi)
- ↑ Suomen kirva-atlas (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ HYPP Zoology (englanniksi)
- ↑ AphID (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laji.fi: Maissikirva (Rhopalosiphum maidis)
- Vieraslajit: Maissikirva (Rhopalosiphum maidis)
- ITIS: Rhopalosiphum maidis (englanniksi)
- Aphid Species File (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Rhopalosiphum maidis (green corn aphid) (englanniksi)
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Rhopalosiphum maidis (englanniksi)
| ||||||||||