Livermorium

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
UnunpentiumLivermoriumUnunseptium
Po

Uuh

Uhh  
 
 
Uuh-TableImage.png
Yleistä
Nimi Livermorium
Tunnus Uuh
Järjestysluku 116
Luokka -
Lohko p-lohko
Ryhmä 16. happiryhmä (ei vahvistettu)
Jakso 7
Löytövuosi 2006
Atomiominaisuudet
Atomipaino (302) amu
Orbitaalirakenne [Po] 5f14 6d10 7s2 7p4
Elektroneja elektronikuorilla 2, 8, 18, 32, 32, 18, 6
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto Luultavasti kiinteä
Muuta
Ominaislämpökapasiteetti luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/kg K


Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa

Livermorium, aiemmin väliaikaisesti ununheksium (lat. ununhexium) on IUPACin alkuaineelle 116 antama nimi. Alkuaineen kemiallinen merkki on Lv, aiemmin väliaikaisesti Uuh.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuaine on nimetty Kaliforniassa sijaitsevan Lawrence Livermore National Laboratoryn mukaan. Laboratorio toimi yhteistyössä Joint Institute for Nuclear Researchin kanssa, kun aine löydettiin. Laboratorio on saanut nimensä sijaintipaikkansa, Livermoren kaupungin perusteella. Kaupunki puolestaan on nimetty englantilaissyntyisen meksikolais-yhdysvaltalaisen maatilallisen Robert Livermoren mukaan.

Löytäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1999 Lawrence Berkeley National Laboratoryn tutkijat ilmoittivat löytäneensä alkuaineet 116 ja 118 (katso ununoktium). Muut tutkijat eivät kuitenkaan pystyneet varmistamaan tuloksia, joten väitettä ei voitu todentaa.

Vihdoin vuonna 2006 Dubnan tutkimuskeskuksessa Venäjällä tuotettiin ununheksiumia. Vuonna 2011 kemian ja fysiikan kansainväliset järjestöt IUPAC ja IUPAP hyväksyivät ununheksiumin virallisesti osaksi alkuaineiden jaksollista järjestelmää.[1] Alkuaineen löytäjät ovat ehdottaneet sille nimeksi livermorium ja tunnukseksi Lv. IUPACin epäorgaanisen kemian jaosto on hyväksynyt nimen ja tunnuksen vuonna 2011. Tämän jälkeen nimi lähetetiin lausuntokierrokselle, ja IUPAC vahvisti sen.[2][3]

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aineella on 290–293-massaiset isotoopit. Isotooppi 293:n arvioitu elinikä on vain ~60 ms.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.