Liitännäisyys
Liitännäisyys eli assosiatiivisuus tarkoittaa laskutoimituksen riippumattomuutta sitomisjärjestyksestä. Mielivaltainen laskutoimitus
on liitännäinen, jos

pitää paikkansa kaikille
,
ja
. Tätä ominaisuutta kutsutaan myös termillä liitäntälaki.
Esimerkkejä [muokkaa]
Esimerkiksi kokonaislukujen ja myös reaalilukujen yhteen- ja kertolasku ovat liitännäisiä laskutoimituksia, koska (a+b) + c = a + (b+c) ja (a·b) · c = (a · (b·c) kaikilla luvuilla a, b ja c. Sitä vastoin vähennys- ja jakolaskuille ei liitäntälaki päde.
Matriisien kertolasku ja vektorien ristitulo eivät ole vaihdannaisia eivätkä liitännäisiä.
Propositiologiikan JA- ja TAI-konnektiivit ovat liitännäisiä:
, ja
. Esimerkiksi JA-konnektiivin liitännäisyys nähdään seuraavasti:
tarkalleen silloin kun
ja
, mikä taas tarkoittaa sitä, että niin
kuin
ja vielä edelleen
, eli kaikkien kolmen arvona on oltava
. Vastaavasti
todetaan olevan voimassa tarkalleen silloin, kun kaikkien kolmen arvona on
. Siis molemmat laskujärjestykset tuottavat arvon
tarkalleen silloin, jos kaikkien kolmen muuttujan arvona on
, ja muussa tapauksessa molemmat laskujärjestykset tuottavat arvon
.
Funktioiden yhdistely on liitännäinen:
.
Liitännäisyyden merkitys [muokkaa]
Liitännäisyyden takia laskutoimitusten järjestystä ei tarvitse sitoa sulkumerkein, sillä kaikki mahdolliset järjestykset johtaisivat lopulta samaan lopputulokseen, ja siksi kirjallisuudessa jätetään yleensä sulut merkitsemättä tällaisissa tilanteissa. Esimerkiksi

voi tarkoittaa laskutoimitusten suorittamista vaikka järjestyksessä
tai
,mutta "oikealla" tavalla ei ole merkitystä, sillä lopputulos on sama. Tästä konkreettiseksi esimerkiksi käy yllä kuvatun laskun suorittaminen kokonaislukujen kertolaskuina niin, että
.
Sivulta puuttuu
ja
, mikä taas tarkoittaa sitä, että niin
kuin
ja vielä edelleen
. Vastaavasti
todetaan olevan voimassa tarkalleen silloin, kun kaikkien kolmen arvona on
.