Liissilä
| Liissilä Лисино, Lisino |
|
|---|---|
 Liissilän metsäkoulu. |
|
  Liissilä |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Alue | Leningradin alue |
| Piiri | Tusinan piiri |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | maalaiskunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 997,645 km² |
| Väkiluku (2010) | 2 000 |
Liissilä[1] (ven. Ли́сино, Lisino) on maalaiskunta Leningradin alueen Tusinan piirissä Venäjällä. Sen keskustaajama Liissin Korppus[2] (ven. Ли́сино-Ко́рпус, Lisino-Korpus) sijaitsee Lustovkajoen varrella 20 kilometriä Tusinasta lounaaseen. Kunnassa on 2 000 ja taajamassa 900 asukasta (vuonna 2010)[3].
Maantiede ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liissinän kunnan pinta-ala on 997,645 neliökilometriä. Se rajoittuu pohjoisessa Tusinan piirin Vornasuon , idässä Tusinan ja Lupanan, etelässä Novgorodin alueen Tjosovo-Netylskin ja Lugan piirin Jam-Tjosovon sekä lännessä Hatsinan piirin Viiritsan ja Susaninan kuntiin. Kunnan alueella sijaitsee Liissilän rauhoitusalue[4].
Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuuluu 16 kylää ja asutusta: Ala-Sytti (ven. Nižnije Sjutti), Fedosjino, Joklina (Joglino), Kastenskaja, Kivikko (Kamenka), Kummola (Gummolovo), Malinovka, Määsinä (Mašino), Peri, Peräsaari (Konetški), Radofinnikovo, Riikala (Griškino), Turova (Turovo), Tuupoviika (Dubovik), Ylä-Sytti (Verhnije Sjutti) ja Zverinets.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vatjan viidenneksen Inkeren pogostaan kuulunut Liissilän ortodoksinen kirkko mainitaan vuoden 1612 tarkastuskirjassa[5]. Ruotsalaisaikana 1600-luvulla perustettiin Liissilän luterilainen seurakunta[6].
Kunnan keskustaajama on syntynyt vuonna 1834, jolloin valtion omistaman kartanon alueelle perustettiin Venäjän ensimmäinen opetuskäyttöön tarkoitettu metsänhoitoalue. Metsänhoitajakoulun lisäksi siellä toimi keisarillinen metsästysmaja. Vuonna 1918 lakannut metsäoppilaitos aloitti toimintansa uudelleen vuonna 1934.[4]
Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kunnan läpi kulkee Pietarista Novgorodiin johtava rautatie sekä Kemppaalan ja Hattulan välinen R-40-maantie. Paikallisista elinkeinoista tärkein on metsätalous. Keskustaajamassa on metsäoppilaitos ja Liissilän metsänhoitoalue toimii Pietarin metsäteknisen akatemian harjoitusalueena. Palveluihin kuuluu kaksi lastentarhaa ja koulua, kulttuuritalo ja kirjasto.
Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paikallisia nähtävyyksiä ovat Nikolai Benois’n Liissilän keskustaajamaan suunnittelemat jääkäriopiston rakennus (1855), keisarillinen metsästysmaja (1860) ja kirkko (1862).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ EKI kohanimeandmebaasi eki.ee. Viitattu 13.2.1016.
- ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 130. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Itogi Vserossijskoi perepisi naselenija 2010 goda: Leningradskaja oblast (taulukko Tšislennost LO) petrostat.gks.ru. Arkistoitu 15.6.2018. Viitattu 13.2.2016.
- ↑ a b Kultura Leningradskoi oblasti enclo.lenobl.ru. Viitattu 17.2.2016.
- ↑ Dozornaja kniga Vodskoi pjatiny (Korelskoi poloviny), s. 27 papeschiny.ucoz.ru. Viitattu 17.2.2016.
- ↑ Luther, Georg: Herdaminne för Ingermanland II: De finska och svenska församlingarna och deras prästerskap 1704–1940, s. 171. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2000. ISBN 951-583-052-4.