Lavotškin
Wikipedia
Nykyinen venäläinen avaruusteknologiayhtiö NPO S. A. Lavotškin (venäjäksi Научно-производственного объединения им. С.А.Лавочкина) on vuonna 1937 perustetun neuvostoliittolaisen lentokoneita suunnittelleen OKB:n (suunnittelutoimisto) yritysmuotoinen jatko.
Sen perusti 1930-luvun lopussa lentokonesuunnittelija Semjon Lavotškin. Sen lentokoneet kulkivat 1940-luvun alussa nimellä LaGG, jossa G:t vastasivat suunnitteltoimiston kahta muuta pääsuunnittelijaa, Gudkovia ja Gorbunovia. Noin 1943 alkaen lentokoneiden tyyppinimi oli La.
Toisen maailmansodan aikana tehdas valmisti hyvinä pidettyjä Lavotškin La-5 ja Lavotškin La-7-hävittäjälentokoneita. Lavotškin La-9 ja Lavotškin La-11 olivat Neuvostoliiton ilmavoimien viimeiset mäntämoottorihävittäjät.
26. joulukuuta 1948 tapahtui Lavotškin La-176-koelentokoneen ensilento. Se oli Neuvostoliiton ensimmäinen yliäänikone. Lavotškinin suunnittelutoimiston viimeinen lentokone oli Lawotškin La-250.
Semjon Lavotškin kuoli vuonna 1960. Jo sitä ennen suunnittelutoimisto oli siirtynyt ohjusten ja avaruusalusten suunnitteluun. Mutta perustajan kuoleman jälkeen suuntaus vahvistui.
1990-luvulla suunnittelutoimisto muuntui valtionyhtiöksi. Sen Moskovan lähellä sijaitsevaan tehtaaseen liittyy läheisesti Venäjän avaruusjärjestön Babakinin tutkimuskeskus.
Nykyisin yhtiö tekee Sojuz-kantoraketin (ylin Fregat-rakettivaihe) ja Proton-kantoraketin osia ja on suunnitellut Neuvostoliiton planeettaluotaimet. Se on tehnyt myös Cosmos 1-satellíitin aurinkovarjon.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Lentokoneet
- Lavotškin LaGG-3
- Lavotškin La-5 FN
- Lavotškin La-7
- Lavotškin La-9
- Lavotškin La-11
- Lavotškin La-15
- Lavotškin La-17
- Lavotškin La-150
- Lavotškin La-160
- Lavotškin La-200
- Lavotškin La-250
[muokkaa] Ohjuksia
- Lavotškin S-125 Newa-ilmatorjuntaohjus (NATO-koodi SA-3 Goa)
[muokkaa] Avaruustekniikka
- Luna-ohjelma
- Lunkhod
- VeGa
- Phobos
- Mars 96
- Phobos-Grunt (kehitteillä 1980-luvulla ja jälleen vuonna 2006)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- NPO Lavotškin (venäjäksi)
