Lauri Helske

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lauri Jafet Helske, sukunimi vuoteen 1912 Helenius (3. helmikuuta 1893 Orimattila27. maaliskuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen kelloseppämestari, joka rakensi 1930-luvulla raekelloksi kutsutun yhden maailman tarkimmista mekaanisista kelloista.[1]

Lauri Helskeen vanhemmat olivat seppä Leander Helenius ja Karoliina Lindroos. Hän kävi kansakoulun ja opiskeli kahden vuoden ajan piirustusta Viipurin Taiteenystäväin piirustuskoulussa.[1]

Helske oli pari vuotta sähkösanomien jakajana Viipurin lennättimessä ja konelatojana Suomettaren kirjapainossa Helsingissä kolmen kuukauden ajan. Vuosina 1912–1917 hän työskenteli sorvarina muun muassa Pietarissa Lesnerin konepajassa, Siltatehtaalla Helsingissä ja konepajassa Pitkärannan kaivosalueella. Vuonna 1917 Helske siirtyi veturinlämmittäjäksi Riihimäelle. Hän osallistui Suomen sisällissotaan saksalaisen joukko-osaston riveissä ja oli mukana 1919 Viron vapaussodassa Pohjan Poikien rykmentissä sekä Aunuksen retkikunnassa.[1]

Lauri Helske työskenteli 1920–1932 veljensä Iivari Helskeen kellosepänliikkeessä Turussa, jossa hänen oppi-isänään oli kelloseppä Frans Hjalmar Ahlström. Ensimmäisen kellonsa - graham-käyntisen sekuntiheilurikellon - Helske rakensi 1921. Vuonna 1931 hän sai valmiiksi riefler-käynnillä varustetun heilurikellon ja hän sai samana vuonna kelloseppämestarin arvon. Helske oli sitten vuodesta 1932 alkaen Valter Hasselgrenin ja Auran Kultaseppä Oy:n palveluksessa Turussa. Helskeen rakentama riefler-käyntinen heilurikello ostettiin 1937 Helsingin yliopiston seismologisen aseman pääkelloksi ja se oli tässä käytössä vuoteen 1962 saakka. Kellon käyntitarkkuus on noin 0,2 sekuntia vuorokaudessa.[1]

Vuosina 1934–1936 Helske rakensi raekelloksi kutsutun mekaanisen tarkkuuskellon käyttäen työhön 4 000 tuntia. Kellon käyntitarkkuus oli 0,0033 sekuntia vuorokaudessa eli yhden minuutin verran 50 vuodessa. Kellossa oli kuusi kiloa painava invarmetallinen heiluri. Tyhjiökupuun sijoitettu kello painoi 120 kiloa. Tyhjiökupuun pumpattiin alipaine ja kello veti itsensä sähkömoottorin avulla. Helske sai kellosta kultamitalin ja kunniadiplomin Pariisin maailmannäyttelyssä 1937 sekä mitalin ja kunniakirjan Berliinin kansainvälisessä käsityö- ja teollisuusnäyttelyssä 1938. Suomen kelloseppäliitto osti raekellon ja Helskeen rakentaman valokennokellon vuonna 1955. [1]

Helske toimi 1948–1951 teknisenä asiantuntijana Ready-merkkisiä kelloja valmistaneessa Vihna Oy:ssä. Hän valmisti myös työkaluja ja oli kiinnostunut seismografeista ja muista tarkkuuskojeista. Helske kuoli 1968 75-vuotiaana. [1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]