Lannejoki
| Lannejoki | |
|---|---|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Saarijärvi |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Lanneveden valuma−alue (14.65) |
| Pinta-ala | 290,62 km² [1] |
| Järvisyys | 9 % [1] |
| Pääuoman pituus | 45 km [a] |
| Pääuoman osuudet | Lannejoki ←Lannevesi ←Isojoki ←Sääkspää ←Kyynämöinen ←Saunajoki ←Honkapuro |
| Yhtyy | Saarijärven reitti |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Lannevesi, Uurainen [2] |
| Laskupaikka | Summanen, Lannevesi [3] |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 111,3 m [2] |
| Laskukorkeus | 108,5 m [3] |
| Korkeusero | 2,8 m |
| Pituus | 2,2 km [4] |
| Kaltevuus | 1,29 m/km |
| Suurin virtaama | 22 m³/s (HQ) [5] |
| Keskivirtaama | 3,2 m³/s (MQ) [5] |
| Pienin virtaama | 0,2 m³/s (NQ) [5] |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Lannejoki on Keski-Suomen Saarijärvellä sijaitseva 2,2 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Lannevedestä ja laskee Summasjärveen. Se muodostaa alajuoksulla valuma-alueensa pituudeltaan 45 kilometriä [a] pitkän pääuoman alimman osuuden.[6][4]
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lannejoki alkaa Lanneveden pohjoispäästä Paskomäen ja Jokiharjun välistä, jossa Lanneveden ja Kiimasjärven Rantakylän välinen yhdystie 16797 ylittää joen. Harjujakso on aikoinaan saattanut olla ehyt, mutta joki on sen puhkaissut ja myöhemmin kuluttanut harjuun jokiuoman. Joki virtaa aluksi pienellä pudotuksella ja mutkittelee Heposuon vierellä edestakaisin. Eräs mutkista on nimeltään Miekankaarre. Ensimmäisen kilometrin jälkeen joki painuu jokilaaksoon, jossa virtaus käy vuolaana.[2]
Joessa on kolme koskea tai vuolasta virtapaikkaa. Suurin pudotus tapahtuu Lannekoskessa, joka on 80 metriä pitkä (tai 610 m [5]) ja pudotusta 0,9 metriä [7]. Koskessa on toiminut pitkään vesimylly, jonka toimintaa on tehostanut pato. Muut kosket ovat Yläkoski, joka on 270 metriä pitkä, ja Väliniva eli Välikoski, joka on 70 metriä pitkä. Koskien yhteispudotus on 2,6 metriä ja joella 2,8 metriä. Koskia on kunnostettu kalataloudellisessa mielessä. Yläkosken pinta-ala on 43 aaria, Väliniva 9,5 aaria ja Lannekoski 94 aaria.[3][5]
Joen kokonaispituus on 2,2 kilometriä, josta noin 55 % on suvantoaluetta ja noin 45 % virtavesialuetta. Joen keskikohdassa Lannekosken kohdalla Kyynäränkylään ja Rantakylään johtava tie ylittää joen. Kosken alla laajenee pieni suvanto, josta joki jatkaa kapeana uomana eteenpäin. Joessa on heti jokisaari ja myös joen suistossa on ruovikkoinen saari, joka jakaa joensuun kahdeksi uomaksi.[3] [5]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joen äyräällä seisoo alimman sillan vieressä Hernesalmen mylly, josta on alkanut Kiimasen Savulenkki-juoksutapahtuma.[8] Myllyllä on Vaasan läänin kuvernöörin 13.7.1892 myöntämä lupa toimia.[5] Mylly saattoi käynnistyä jo 1891, mutta tieto on epävarma. Myllyn toimintaa tukee yläpuolinen säätöpato.[7] Joessa oli vuoteen 1985 voimassa uittosääntö, joka koski uittotoimintaa koko yläpuolisissa järvissä ja joissa eli Uuraisten reitillä. Viimeinen uittokesä oli vuonna 1963. Uittosääntöä kumotessaan vesioikeus määräsi poistettavaksi Lannekosken uittorakenteet.[5]
Hydrologiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lanneveden valtakunnallisella virtaama-asemalla on mitattu vuosina 1963–2004 Lanneveden luusuassa ylivirtaama (HQ) oli 22 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskivirtaama (MQ) 3,2 m³/s (tai 2,0 m³/s [7], 3,4 m³/s [9]) ja alivirtaama (NQ) 0,20 m³/s. Koska jokeen ei yhdy sivujokia, ovat nämä myös Lannejoen virtaama-arvoja.[5]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lannejoki ranta-alueineen on merkitty suojelualueiksi Keski-Suomen seutukaavan viidennessä vaihekaavassa, jonka ympäristöministeriö on hyväksynyt 2.8.1999 ja jonka korkein hallinto-oikeus on vahvistanut 24.8.2001. Joen vasen eli lounainen ranta on 50–170 metrin levyinen luonnonsuojelualue, joka alkaa Paskomäen rinteestä ja päättyy alajuoksulla viimeiseen mutkaan. Yläpuolisten vesistöjen Isojoen ja Lannejoen vedenlaadulle on ominaista alhainen sähkönjohtavuus, hyvät happiolot ja rehevän veden ravinnearvot. Isojoen vesi on hieman happamampaa ja ruskeampaa kuin Lannejoen vesi. Vesistöjen vedenlaatu täyttää virtakutuisten kalojen ja ravun elinvaatimukset. Lannejoki kuuluu luokkaan tyydyttävä. Lannejoen Lanneveden osakaskunnan ja Kyyrän osakaskunnan vesialueisiin.[2][3][5]
Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Lanneveden valuma-alueen pääuoman pituus on eritelty artikkelin Lanneveden valuma-alue kappaleessa Pääuoma.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ a b c d Lannejoki, alku (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 4.10.2023.
- ↑ a b c d e Lannejoki, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 4.10.2023.
- ↑ a b Lanneveden valuma-alue Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 4.10.2023.
- ↑ a b c d e f g h i j Isojoen ja Lannejoen kalataloudellinen kunnostaminen, Saarijärvi ja Uurainen (PDF) (päätös: ISY-2006-Y-105) 13.4.2007. Kuopio: Itä-Suomen ympäristölupavirasto. Viitattu 6.10.2023.
- ↑ Lanneveden valuma-alue (14.65) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.10.2023.
- ↑ a b c Koski-inventointi, s. 78. Vesihallituksen julkausuja nro 188. Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ pääkirjoitus: Kuohuvat kosket tuovat eloa kylille. Keskisuomalainen, 24.3.2013. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.10.2023.
- ↑ Virtaamatiedot: Keski-Suomi, Lannevesi (vuosilta 1981–2010), vesi.fi, Viitattu: 4.10.2023
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ogsakar1: JokiKattaus: Lannejoki, Saarijärvi, YouTube (videokuva)