Kutaisi

Wikipedia

Kutaisi satelliittikuvassa etelästä nähtynä

Kutaisi (georg. ქუთაისი; vanhoja nimiä: Aea/Aia, Kutatisi) on Georgian toiseksi suurin kaupunki maan länsiosassa Imeretin alueella. Kaupungissa on 185 965 asukasta (2002) ja sen pinta-ala on 71 km². Kaupunki lijaitsee Rioni-joen rannalla 221 km Tbilisistä länteen.

[muokkaa] Historia

700-luvulla eaa Kutaisi oli kreikkalaisen Kolkhiksen valtakunnan pääkaupunki. Kaupungin nimi tulee kreikan sanasta kuata ja tarkoittaa "kivistä". 200-luvulla eaa Apollonios Rhodoslainen mainitsi kaupungin runossaan argonauteista. 792 abhaasikuningas Leon teki Kutaisista residenssinsä, ja 900-luvulta vuoteen 1122 asti kaupunki oli Georgian kuninkaiden asuinpaikka. 1200-, 1400- ja 1500-luvuilla Kutaisi oli länsigeorgialaisen Imeretin kuningaskunnan keskus. 1666 osmaanit valloittivat kaupungin, ja 1810 Kutaisista tuli samannimisen venäläisen provinssin pääkaupunki.

Kaupunki liitettiin Potin-Tbilisin rautatiehen 1877, ja seuraavina vuosikymmeninä sen asukasluku kasvoi voimakkaasti. Kutaisiin perustettiin viinin ja mineraaliveden tuotantolaitoksia. 1921 kaupunki toimi 14 päivää puna-armeijan Tbilisistä ajaman menševikkihallituksen pääkaupunkina. 10. maaliskuuta 1921 puna-armeija valloitti kaupungin. Ennen Georgian itsenäisyyttä 1991 Kutaisi oli tärkeä teollisuuskeskus.

Alueen ilmasto on kostea. Kesät ovat kuumia ja talvet kylmiä, ja keväällä vuorilta valuvat sulamisvedet saavat Rionin tulvimaan yli äyräidensä. Puiden ja puutarhojen suuren määrän vuoksi kaupunki värjäytyy kesällä vihreäksi ja syksyllä punakeltaiseksi.

[muokkaa] Nähtävyydet

Keskiaikainen kaupunki on yhä näkyvissä. Kiinnostaviin kohteisiin kuuluu mm. Bagratin katedraali, jonka Georgian kuningas Baghrat III rakennutti 1003 ja turkkilainen sulttaani räjäytti 1696. Fasadit on restauroitu taidokkaasti ja kuuluvat UNESCOn maailmanperintökohteisiin. Lähellä kirkkoa on linnoitus ja kuninkaan palatsi.