Krivtsy

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Krivtsy
Кривцы

Krivtsy

Koordinaatit: 61°48′13″N, 36°57′47″E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Puudožin piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi taajama
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 1 802,44 km²
Väkiluku (2011) 1 300
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)











Krivtsyn kunta Puudožin piirin kartalla.

Krivtsy (ven. Кри́вцы) on maalaiskunta, sen keskustaajama sekä erillinen kylä Karjalan tasavallan Puudožin piirissä Venäjällä. Taajama sijaitsee Vodlajoen varrella 28 kilometriä Puudožista maanteitse itään.[1] Taajamassa on 814, kylässä 39 ja kunnassa 1 300 asukasta (vuonna 2011)[2].

Maantiede ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krivtsyn kunnan pinta-ala on 1 802,44 neliökilometriä[2]. Se rajoittuu pohjoisessa Pudožin piirin Kubovon ja lännessä Puudožin sekä Krasnoborskin kuntiin, idässä Arkangelin ja etelässä Vologdan alueisiin. Pinta-alasta valtaosa on metsää.

Seudulla virtaavat Vodlajoki ja sen sivujoet Koloda ja Somba. Suurimmat järvet ovat Pelusozero, Kolodozero ja Tambitšozero.[3] Hyötykaivannaisiin kuuluvat hiekka, sora ja turve[4].

Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuuluvat Priretšnyin asutus sekä Dubovskajan, Jeršovan, Krivtsyn, Ostrovin, Peluzozeron, Pirzakovon, Pogostin, Pjalozeron, Steševskajan, Štšanikovskajan, Tatarskaja Goran, Ust-Rekan ja Zaozerjen kylät[5]. Toiseksi suurin asutuskeskus on vajaan 200 asukkaan Priretšnyi. Jeršovassa, Pelusozerossa, Pjalozerossa, Štšanikovskajassa ja Tatarskaja Gorassa ei ole lainkaan vakituista asutusta.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seudun kylät kuuluivat 1900-luvun alussa Puudožin kihlakunnan Kolodozeron, Kolovon ja Korbozeron volosteihin. Krivtsyn kylänosat ja lähikylät muodostivat Kolovon volostiin kuuluneen kyläkunnan.[6] 1920-luvulla perustettiin Puudožin piiriin kuulunut Krivtsyn kyläneuvosto. Vuonna 1933 sen kahdeksassa asutuksessa oli 800 asukasta, jotka kaikki olivat venäläisiä.[7] Krivtsyn taajama on syntynyt metsätyöläisten asutukseksi toisen maailmansodan jälkeen.

Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krivtsyn kautta kulkee Puudožin ja Kargopolin välinen maantie. Talous perustui aikaisemmin puunhankintaan, jota nykyään harjoittaa vain 60 henkeä työllistävä Krivtsyn puunhankintayritys. Suuri osa työvoimasta työskentelee kunnan ulkopuolella.[8] Keskustaajaman palveluihin kuuluvat koulu, kerhotalo, pieni poliklinikka ja hoitokoti[1].

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan alueella on useita historiallisen asutuksen statuksen omaavia kyliä. Rakennusmuistomerkkejä ovat Koldozeron pogostan rakennukset, Kuznetsovskaja-Pogostin, Suman ja Tatarskaja Goran kirkot, Jeršovan, Kostina Goran, Kuznetsovskaja-Mininon, Kuznetsovskaja-Rubtsovon, Ostrov-Levyi Beregin, Pirzakovo-Kukasovon, Pjalozeron ja Štšanikovskajan tsasounat sekä vanhat asuin- ja talousrakennukset.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Karelija: entsiklopedija. Tom 2, s. 113. Petrozavodsk: Petropress, 2009. ISBN 978-5-8430-0125-4.
  2. a b c Generalnyi plan, s. 5.
  3. Generalnyi plan, s. 16–17.
  4. Generalnyi plan, s. 22–23.
  5. Zakon Respubliki Karelija ”O gorodskih, selskih poselenijah v Respublike Karelija” gov.karelia.ru. Arkistoitu 23.2.2009. Viitattu 2.4.2009. (venäjäksi)
  6. Spisok naseljonnyh mest Olonetskoi gubernii po svedenijam za 1905 god, s. 250–258. Petrozavodsk: Olonetski gubernski statistitšeski komitet, 1907.
  7. Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 79. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
  8. Ottšot Glavy Krivetskogo selskogo poselenija o dejatelnosti administratsii Krivetskogo selskogo poselenija za 2012 god pudogadm.ru. Arkistoitu 5.11.2013. Viitattu 5.11.2013. (venäjäksi)
  9. Objekty istoriko-kulturnogo nasledija Karelii monuments.karelia.ru. Arkistoitu 3.11.2013. Viitattu 5.11.2013. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]