Konstantin Paustovski

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Konstantin Georgijevitš Paustovski (ven. Константи́н Гео́ргиевич Паусто́вский, 31. toukokuuta 1892 Moskova14. heinäkuuta 1968 Moskova) oli venäläinen neuvostokirjailija.

Konstantin Paustovski syntyi rautatievirkailijan perheeseen. Hän kävi Kiovan klassisen lukion ja opiskeli Kiovan ja Moskovan yliopistoissa. Ensimmäisen maailmansodan aikana Paustovski toimi lääkintämiehenä rintamalla ja lokakuun vallankumouksen jälkeen hän työskenteli toimittajana Kiovassa, Odessassa, Kaukasiassa ja Moskovassa.[1][2]

Paustovski tunnetaan lyyrisen proosan mestarina[3]. Hänen ensimmäisiä merkkiteoksiaan olivat luonnon valjastamisesta romanttisessa hengessä kertovat pienoisromaanit Valkoista kultaa (Kara-Bugaz, 1932) ja Kolhida (”Kolkhis”, 1934). Myöhemmin Paustovski kirjoitti lähinnä epäpoliittisia luonto- ja taiteilijakuvauksia sekä historiallisia kertomuksia kuten dekabristiaiheinen Pohjoinen kertomus (Severnaja povest, 1938). Kirjailijan pääteos on kuusiosainen omaelämäkerrallinen romaani Kertomus elämästä (Povest o žizni, 1945–1963).[1][4]

Kirjailijantyönsä ohella Gorkille nimetyn kirjallisuusinstituutin opettajana toimineella Paustovskilla oli suuri vaikutus toisen maailmansodan jälkeisen kirjailijapolven muodostumiseen. Hän osallistui myös Stalinin kuolemaa seuranneen suojasään aikaiseen kulttuurielämän vapautumiseen muun muassa Literaturnaja Moskva (1956) ja Tarusskije stranitsy (1961) -kokoelmien toimittajana. Paustovskin teoreettisia näkemyksiä esittelee teos Kultainen ruusu (Zolotaja roza, 1956).[1][4]

Suomennettuja teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kara-Bugas. Leningrad: Valtion kustannusliike Kirja, 1934.
  • Ukonilma arolla: kertomuksia. Suom. Helvi Pekurinen. Helsinki: Smia, 1945.
  • Meren synty: kertoelma. Suom. Tauno Haapalainen. Petroskoi: Karjalan ASNT:n valtion kustannusliike, 1956.
  • Valkoista kultaa. Suom. Juhani Konkka. Helsinki: Kirjayhtymä, 1963 (2. painos, 1977).
  • Kertomus elämästä. 1, Lapsuus ja kouluvuodet. Suom. Juhani Konkka. Jyväskylä: Gummerus, 1967.
  • Kertomus elämästä. 2, Rajuilma nousee. Suom. Juhani Konkka. Jyväskylä: Gummerus, 1968.
  • Kertomus elämästä. 3, Kahleet katkaistaan. Suom. Juhani Konkka. Jyväskylä: Gummerus, 1969.
  • Kertomus elämästä. 4, Suurten odotusten aika. Suom. Juhani Konkka. Jyväskylä: Gummerus, 1970.
  • Kertomus elämästä. 5, Kaukasialaisia kuvia. Suom. Ulla-Liisa Heino. Jyväskylä: Gummerus, 1975.
  • Kertomus elämästä. 6, Vaellusten kirja. Suom. Ulla-Liisa Heino. Jyväskylä: Gummerus, 1976.
  • Pohjolan tarina: pienoisromaani. Suom. Uljas Vikström. Petroskoi: Karjala, 1979.
  • Kultainen ruusu: huomioita kirjailijan työstä. Suom. Ulla-Liisa Heino. Helsinki: Kansankulttuuri, 1980.
  • Kertomus kirjailijoista. Suom. Marja-Leena Raunio. Moskova: Progress, 1981.
  • Pohjoinen kertomus. Suom. Natalia Baschmakoff. Helsinki: Kirjayhtymä, 1983.
  • Venäjän sydänmailla. Suom. Marja-Leena Jaakkola. Helsinki: SN-kirjat, 1987 (myös Moskova: Raduga, 1987).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kasack, Wolfgang: Entsiklopeditšeski slovar russkoi literatury s 1917 goda, s. 582–583. London: Overseas Publications Interchange, 1988. ISBN 0-903868-73-3.
  2. Kratkaja literaturnaja entsiklopedija Viitattu 2.9.2013. (venäjäksi)
  3. Bolšoi entsiklopeditšeski slovar, tom 2, s. 120. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1991. ISBN 5-85270-044-4.
  4. a b Entsiklopedija Krugosvet Viitattu 2.9.2013. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]