Koirikuononahteen ryöstö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Koirikuononahteen opaskyltti Ikaalisissa vuonna 2015.

Koirikuononahteen ryöstö oli Ikaalisissa Suomen sodan aikana 3. syyskuuta 1808 tapahtunut venäläisen kuriirin kuolemaan johtanut rahankuljetusryöstö. Kuriiri oli kuljettamassa palkkarahoja Hämeen ja Pohjanmaan yhdistänyttä Hämeenkankaantietä Pohjanmaan venäläisille joukko-osastoille, kun ryhmä paikallisia miehiä väijytti ja surmasi hänet ja ryösti arvokuljetuksen.[1][2]

Ryöstö tunnettiin pitkään vain kansanperinteestä, kunnes siihen liittyvät asiakirjat löytyivät Kansallisarkistosta vuonna 2016.[2][3]

Ryöstön tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ryöstön päätekijänä pidetään Vehuvarpeen eli Varppeen kestikievarin isäntää Yrjö Matinpoikaa. Kievaria pitäessään hän pääsi seuraamaan läheltä venäläisten liikkeitä Hämeen ja Pohjanmaan yhdistäneellä maantiellä. Lisäksi Hämeenkankaantie oli tuolloin hyvin rauhaton ja on olemassa viitteitä, että kievari olisi poltettu ennen ryöstön tapahtumista.[2]

Ryöstön kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koirikuononahde Hämeenkyrön suuntaan, josta kuriiri saapui. Perimätiedon mukaan kuvan keskellä näkyvä painanne oli vuonna 1808 vetinen ja sen yli kulki kapulatie.

Perimätiedon mukaan Yrjö Matinpoika suunnitteli teon ja kokosi muut tekijät. Heitä olisivat olleet ainakin läheisessä Koiviston torpassa asunut seppä Matti Jaakonpoika, Suodenniemen Isosävin talon isäntä Johan Johansson sekä Suodenniemen Kalliokosken isäntä Matti Antinpoika. Myös muita nimiä on aikojen saatossa tuotu esiin.[4] Väijytyspaikaksi valittiin Varppeesta jonkin matkaa Kankaanpään suuntaan oleva Koirikuononahde.[5] Se muodostaa Hämeenkyrön suunnasta tultaessa pienen ylämäen, jota vuonna 1808 edelsi suomainen notko, jonka yli kulki kapulasilta. Kuriirin ennakoitiin joutuvan hidastamaan mäessä, jolloin hänen pysäyttämiseensä olisi parhaat edellytykset. [1][2][6] Perimätiedon mukaan kuriirin saapuessa tekijät olivat piiloutuneina mäen päällä olevan kiven taakse. Tapahtumien aluksi aseet parhaiten tuntenut kyläseppä[7] ampui kuriirin hevosen, minkä jälkeen muut ryöstäjät surmasivat hänet. Kuriirin vaunujen ajomiestä vartioinut Suodenniemen Kalliokosken isäntä päästi tämän pakenemaan. Ajomiehen kerrotaan paenneen venäläisten tukikohtaan Hämeenkyrön Järvenkylään, jossa hän hälytti etsintäpartion ryöstäjien jäljille.[8] Perimätieto tapahtumien kulusta ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Toisen tarinan mukaan kuriirin hevonen olisi kuljetettu Suodenniemen Sävin kylään, pidetty metsissä ja lopulta tapettu kostotoimien pelossa.[9] Myös kuriirin vaunujen kohtalosta on useita rinnakkaisia tarinoita: ne kerrotaan upotetun joko Varppeen Vesisuohon[10][11] tai Silmäkkeennevaan[12] tai Suodenniemen ja Lavian välillä sijaitsevaan Katosjärveen[13].[14]

Kostotoimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koirikuononahde Pohjanmaan suuntaan. Kuriirin kerrottiin nousseen kapulatieltä edessä näkyvälle mäelle, jossa ryöstö tapahtui. Oikealle kääntyvä tieura on rakennettu myöhemmin.

Järvenkylästä saapui pian venäläisten etsintäpartio. Säilyneiden kertomusten mukaan sen onnistui löytää Ikaalisten Katajaluoman Nälkälä-nimisestä vainiosta[15] saattueesta ryöstetyn viitan ja sotilaslakin.[14] Toisen tarinan mukaan ne löydettiin Ikaalisten Nurmikosken talon uuninloukosta ja talo olisi sen vuoksi poltettu. Sävilammin ja Katajan torpat poltettiin myös. Suodenniemen puolella Mustajärven talo sytytettiin palamaan, mutta talon asukkaan onnistui sammuttaa alkamaisillaan ollut palo. Sävin kylän Isosävin talosta kerrotaan otetun sian ja vasikan, sekä suuren erän voita. Hopea- ja kuparirahoista koostunutta arvokkainta ryöstösaalista ei nähtävästi onnistuttu kuitenkaan saamaan takaisin.[1][16]

Venäläisten etsintäpartio otti Ikaalisista kiinni torppari Gustaf Andersson Oxjoen sekä hänen isänsä Anders Anderssonin, talollinen Matts Mattsson Ala-Kukon ja hänen poikansa Kalle Matinpojan, talollinen Anders Andersson Hopun, Jöran Jöransson Hiuskan [Heiska?], Jöran Eriksson Käkelän sekä Yrjö Matinpojan vaimon Brita Eriksdotterin. Suodenniemen puolelta kiinni otettiin Matts Johansson Vähäsävi ja Valborg Eriksdotter Sävilammi. Näistä kymmenestä pidätetystä kahdeksan kuoli varsin pian Turun linnassa, ainakin puolet heistä erilaisiin tauteihin.[2]

Tekijöitä etsittäessä kerrotaan tapahtuneen myös yksi sivullisen kuolemantapaus, kun Kasperi Pyydönniemi joutui Yrjö Matinpoikaa etsimässä olleiden venäläisten ratsumiesten ampumaksi Ikaalisten Uurasjärvellä[17] 19.10.1808.[18]

Oikeudenkäynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ryöstöä käsiteltiin Ikaalisten välikäräjillä 24. marraskuuta 1808.[19] Sen tuloksena juttu jo menehtyneitä vastaajia kohtaan raukesi. Myös Matts Alasen (Ala-Kukko) syyte raukesi todistajien vannottua hänen olleen ryöstön aikana kotonaan. Yrjö Matinpoikaa ei tavoitettu tuotavaksi oikeuden eteen. Asia alistettiin Turun hovioikeuden tarkastettavaksi.[20] Sen päätöstä ei tunneta, koska asiakirjat tuhoutuivat Turun palon aikana vuonna 1827.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi: Väijytys Koirikuononahteessa. 14.8.2014. https://suodenniemenhistoriaa.blogspot.com/2014/08/vaijytys-koirikuononahteessa.html / Viitattu 18.12.2023
  2. ↑ a b c d e Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi: Uusia tietoja Koirikuononahteen ryöstöstä. 27.2.2015. https://suodenniemenhistoriaa.blogspot.com/2015/02/uusia-tietoja-koirikuononahteen.html / Viitattu 18.12.2023
  3. ↑ Koskelo Jaakko, Lammi Leo: Hämeenkankaantien varrelta. Ikaalinen-Seura, Ikaalinen 1987, s. 74.
  4. ↑ Koskelo Jaakko, Lammi Leo: Hämeenkankaantien varrelta. Ikaalinen-Seura, Ikaalinen 1987, s. 72.
  5. ↑ Nimiarkisto: Koirikuononahde (Kotus, 1980). Alanen, Päivi. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5777416. Viitattu 18.12.2023.
  6. ↑ Koskelo Jaakko, Lammi Leo: Hämeenkankaantien varrelta. Ikaalinen-Seura, Ikaalinen 1987, s. 58-68.
  7. ↑ Joissakin tarinoissa ampujan ammatiksi on mainittu kyläräätäli. Ks. esim Koskelo Jaakko, Lammi Leo: Hämeenkankaantien varrelta. Ikaalinen-Seura, Ikaalinen 1987, s. 62.
  8. ↑ Koskelo Jaakko, Lammi Leo: Hämeenkankaantien varrelta. Ikaalinen-Seura, Ikaalinen 1987, s. 61-64.
  9. ↑ Virtaranta Pertti: Vanha kansa muistelee. WSOY, Porvoo 1947. s. 128-129.
  10. ↑ Nimiarkisto: Vesisuo (Kotus, 1968). Kulmala, Leila. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q8796090. Viitattu 18.12.2023.
  11. ↑ Koskelo Jaakko, Lammi Leo: Hämeenkankaantien varrelta. Ikaalinen-Seura, Ikaalinen 1987, s. 67.
  12. ↑ Nimiarkisto: Silmäkkeenneva (Kotus, 1968). Kulmala, Leila. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q8779004. Viitattu 18.12.2023.
  13. ↑ Nimiarkisto: Katosjärvi (Kotus, 1964). Lundberg, Ritva. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q6717624. Viitattu 18.12.2023.
  14. ↑ a b Koskelo Jaakko, Lammi Leo: Hämeenkankaantien varrelta. Ikaalinen-Seura, Ikaalinen 1987, s. 65.
  15. ↑ Nimiarkisto: Nälkälä (Kotus, 1968). Kulmala, Leila. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q8791633. Viitattu 27.12.2023.
  16. ↑ Koskelo Jaakko, Lammi Leo: Hämeenkankaantien varrelta. Ikaalinen-Seura, Ikaalinen 1987, s. 64.
  17. ↑ Nimiarkisto: Uurasjärvi (Kotus, 1969). Kulmala, Leila. Kotimaisten kielten keskus. https://nimiarkisto.fi/wiki/Q8791133. Viitattu 18.12.2023.
  18. ↑ Koskelo Jaakko, Lammi Leo: Hämeenkankaantien varrelta. Ikaalinen-Seura, Ikaalinen 1987, s. 59 ja 75.
  19. ↑ Ikaalisten tuomiokunta. Ylä-Satakunnan tuomiokunnan välikäräjien pöytäkirjat 1803-1809 (Cc:7), fol. 1537-1540v, Kansallisarkisto Turku.
  20. ↑ https://www.messon.fi/kyronkankaantie/tappo.htm / Viitattu 18.12.2023

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Carlsson Wilhelm: Entinen Ikalinen: historiallinen kertomus Ikalisten, Parkanon ja Kankaanpään pitäjistä. SKS:n toimituksia 47, Pitäjänkertomuksia 4. SKS, Helsinki 1871.
  • Koskelo Jaakko, Lammi Leo: Hämeenkankaantien varrelta. Ikaalinen-Seura, Ikaalinen 1987.
  • Maukonen Johannes: Muinaisjäännöksiä Tyrvään kihlakunnassa. Käsikirjoitus vuodelta 1882, s. 71-73, Museoviraston arkisto.
  • Suodenniemeläisen Kalle Kalliokosken (1890-1973) muistelmaäänitteet, joissa kerrotaan myös ryöstöstä. / Viitattu 18.12.2023
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Koirikuononahteen_ryöstö&oldid=22371401”