Kivikkosatakieli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kivikkosatakieli
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Siepot Muscicapidae
Suku: Kivikkosatakielet Irania
Laji: gutturalis
Kaksiosainen nimi
Irania gutturalis
(Guérin-Méneville, 1843)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kivikkosatakieli Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kivikkosatakieli Commonsissa

Kivikkosatakieli (Irania gutturalis) on Aasiassa esiintyvä varpuslintu. Laji on sukunsa Irania ainut edustaja.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on noin 16,5 cm, siipien kärkiväli 27–30 cm ja paino keskimäärin 20–24 g. Kooltaan kivikkosatakieli on kuin satakieli. Juhlapukuinen koiras on selkäpuolelta, päälaelta ja siivistä siniharmaa, vatsa ja alaperä ovat valkoiset, rinta ja kupeet oranssit, naama musta ja kurkku sekä silmäkulmanjuova valkoiset. Naaras ja nuori lintu ovat päältä harmaanruskeita, rinnasta ja kupeilta haalean oransseja, ja kurkku on valkeahko. Lintu on arka ja liikkuu enimmäkseen maassa nopein pyrähdyksin. Se nostelee ja vääntelee pitkähköä pyrstöään. Äänet ovat saman tyyppisiä kuin satakielen äänet.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivikkosatakieli elää Turkissa, Irakissa, Iranissa, Afganistanissa, Tien Shan-vuoristossa, sekä paikoin Kaukasuksella, Libanonissa, Syyriassa ja Jordaniassa. Sen elinympäristön ala on noin miljoona neliökilometriä ja Euroopassa elävä kanta on kooltaan 820 000–1 800 000 yksilöä. Laji on muuttolintu, joka talvehtii Itä-Afrikassa, pääasiassa Keniassa ja Tansaniassa. Lajia tavataan satunnaisesti Pohjois-Euroopassa. Sitä ei ole tavattu Suomessa.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivikkosatakieli asuu kuivilla, kivikkoisilla, katajaa tai mantelipuita kasvavilla pensaikkoisilla rinteillä, rotkoissa ja laaksoissa noin kahden kilometrin korkeudelle saakka. Talvehtimisalueilla se viihtyy erilaisissa pensaikoissa, tiheiköissä ja korkeassa ruohokasvillisuudessa.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesä on matalalla, 15–125 cm maan pinnan yläpuolella, pensaassa tai pienessä puussa. Naaras munii tavallisesti neljä tai viisi munaa, joita se hautoo 13 päivää. Naaras lämmittää ja ruokkii poikasia ensimmäiset viisi tai kuusi elinpäivää, jonka jälkeen myös koiras osallistuu poikasten ruokkimiseen. Poikaset lähtevät pesästä noin 12 päivää vanhoina ja oppivat lentämään 16–18 päivän ikäisinä. Emot ruokkivat ja hoitavat niitä, kunnes ne itsenäistyvät 25–30 päivää vanhoina.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivikkosatakielen ravintoa ovat hyönteiset ja muut pienet selkärangattomat, syksyllä myös marjat.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Irania gutturalis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 12.2.2014. (englanniksi)