Kivikkosatakieli

Kivikkosatakieli
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Varpuslinnut Passeriformes Heimo: Siepot Muscicapidae Suku: Kivikkosatakielet Irania Laji: gutturalis
Kaksiosainen nimi
Irania gutturalis (Guérin-Méneville, 1843)
Katso myös
Kivikkosatakieli Wikispeciesissä   Kivikkosatakieli Commonsissa

Kivikkosatakieli (Irania gutturalis) on Aasiassa esiintyvä varpuslintu. Laji on sukunsa Irania ainut edustaja.

Koko ja ulkonäkö

Linnun pituus on noin 16,5 cm, siipien kärkiväli 27–30 cm ja paino keskimäärin 20–24 g. Kooltaan kivikkosatakieli on kuin satakieli. Juhlapukuinen koiras on selkäpuolelta, päälaelta ja siivistä siniharmaa, vatsa ja alaperä ovat valkoiset, rinta ja kupeet oranssit, naama musta ja kurkku sekä silmäkulmanjuova valkoiset. Naaras ja nuori lintu ovat päältä harmaanruskeita, rinnasta ja kupeilta haalean oransseja, ja kurkku on valkeahko. Lintu on arka ja liikkuu enimmäkseen maassa nopein pyrähdyksin. Se nostelee ja vääntelee pitkähköä pyrstöään. Äänet ovat saman tyyppisiä kuin satakielen äänet.

Esiintyminen

Kivikkosatakieli elää Turkissa, Irakissa, Iranissa, Afganistanissa, Tien Shan-vuoristossa, sekä paikoin Kaukasuksella, Libanonissa, Syyriassa ja Jordaniassa. Sen elinympäristön ala on noin miljoona neliökilometriä ja Euroopassa elävä kanta on kooltaan 820 000–1 800 000 yksilöä. Laji on muuttolintu, joka talvehtii Itä-Afrikassa, pääasiassa Keniassa ja Tansaniassa. Lajia tavataan satunnaisesti Pohjois-Euroopassa. Sitä ei ole tavattu Suomessa.

Elinympäristö

Kivikkosatakieli asuu kuivilla, kivikkoisilla, katajaa tai mantelipuita kasvavilla pensaikkoisilla rinteillä, rotkoissa ja laaksoissa noin kahden kilometrin korkeudelle saakka. Talvehtimisalueilla se viihtyy erilaisissa pensaikoissa, tiheiköissä ja korkeassa ruohokasvillisuudessa.

Lisääntyminen

Pesä on matalalla, 15–125 cm maan pinnan yläpuolella, pensaassa tai pienessä puussa. Naaras munii tavallisesti neljä tai viisi munaa, joita se hautoo 13 päivää. Naaras lämmittää ja ruokkii poikasia ensimmäiset viisi tai kuusi elinpäivää, jonka jälkeen myös koiras osallistuu poikasten ruokkimiseen. Poikaset lähtevät pesästä noin 12 päivää vanhoina ja oppivat lentämään 16–18 päivän ikäisinä. Emot ruokkivat ja hoitavat niitä, kunnes ne itsenäistyvät 25–30 päivää vanhoina.

Ravinto

Kivikkosatakielen ravintoa ovat hyönteiset ja muut pienet selkärangattomat, syksyllä myös marjat.

Lähteet

• Cramp, Stanley (päätoim.) 1988: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa, V. – Oxford University Press. Hongkong. ISBN 0-19-857508-4
• Birdguides (kuvia)
• ITIS: Irania gutturalis (englanniksi)