Kestävyysmurros

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kestävyysmurros viittaa radikaaliin ja monialaiseen muutosprosessiin kohti ekologisesti kestävää yhteiskuntaa. Tämä muutos on vastaus lukuisiin nykyaikaisia yhteiskuntia vaivaaviin pysyviin ongelmiin, kuten ympäristön rappeutumiseen, luonnonvarojen ehtymiseen, ilmastonmuutokseen ja sosiaaliseen epäoikeudenmukaisuuteen. Kestävyysmurros käsittää pitkäaikaisia, moniulotteisia, perustavanlaatuisia muutoksia, joissa vakiintuneet sosio-tekniset järjestelmät siirtyvät kohti kestävämpiä tuotannon ja kulutuksen muotoja. Nämä muutokset sisältävät myös rakenteellisia järjestelmätason muutoksia yhteiskunnassa. Muutoksen tulee perustua tutkittuun tietoon, ja se tulee toteuttaa oikeudenmukaisesti. [1][2][3] Yksittäisillä kestävyyssiirtymillä voidaan puolestaan viitata yhden sektorin, esimerkiksi energian tuotantoon liittyvän teknologisen kehityksen ja innovaatioiden mahdollistamaan muutokseen.[4] Kestävyysmurrosta tulee edistää niin paikallisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla, ja se edellyttää myös yhä tiiviimpää yhteistyötä globaalin pohjoisen ja etelän välillä. [5]

Näkökulmia kestävyysmurrokseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kestävyysmurrosta voi käsitteenä lähestyä useasta eri näkökulmasta. Esimerkiksi Suomen kestävyyspaneeli jaottelee kestävyysmurroksen kuuden keskeisen järjestelmän kautta, joita samanaikaisesti muuttamalla voidaan vauhdittaa siirtymää kohti kestävää kehitystä. Nämä alueet ovat: 1) kestävä ja oikeudenmukainen talous, 2) ruoka ja ravinto, 3) energia, 4) kaupungit ja kaupunkiseudut, 5) luonnon järjestelmät, ja 6) hyvinvointi ja mahdollisuudet.[6] Määritelmä pohjautuu YK:n Globaalin kestävän kehityksen raporttiin ja sen määrittämiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista tukeviin painopisteisiin.[7] Vaikka perinteiset ympäristöpolitiikat ovat keskittyneet yksittäisten ongelmien ratkaisemiseen, ne eivät ole johtaneet merkittäviin muutoksiin yhteiskunnan järjestelmissä. Innovatiot ja kokeilut ovat tärkeitä kestävyysmurroksen ajureita. Murrosten toteuttamisessa ja kestävien käytäntöjen edistämisessä tulisi olla mukana niin hallinto, yritykset, tutkijat kuin kansalaisetkin.[3]

Fossiiliset polttoaineet ovat keskeinen syy kasvihuonekaasupäästöihin ja ilmastonmuutoksen kiihtymiseen, mikä tekee energiamurroksesta yhden keskeisimmistä kestävyysmurroksen osa-alueista. Fossiiliriippuvuuden katkaiseminen edellyttää uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, sekä biopolttoaineiden ja sähköautojen käytön lisäämistä. Valtion sääntelyn, tukien ja hinnoittelun muutosten avulla fossiilisista polttoaineista irtautuminen on mahdollista tehdä houkuttelevammaksi ja toteutettavammaksi niin yksilöille kuin yrityksillekin. Kestävyysmurroksen haasteena on, että se ei kohtele kaikkia tasapuolisesti ja vaatii sekä yhteisöiltä että yksilöiltä merkittäviä muutoksia. Monet energiaan liittyvät valinnat ovat yksilöllisiä, kuten lentomatkustamisen vähentäminen, mutta myös laajemmat yhteiskunnalliset toimet ovat välttämättömiä kestävän tulevaisuuden saavuttamiseksi. [2]

Kestävyysmurroksen onnistuminen edellyttää sosiaalisen vastustuksen ymmärtämistä ja käsittelemistä. Tämä tarkoittaa sitä, että on otettava huomioon siirtymäpolitiikan sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset vaikutukset. Kestävyysmurroksen edistäminen voi aiheuttaa muutoksia, jotka vaikuttavat ihmisten arkeen, työpaikkoihin, elämäntapoihin ja yhteisöjen toimintaan. Nämä muutokset voivat herättää vastustusta, erityisesti jos ne koetaan epäoikeudenmukaisiksi tai jos ne vaikuttavat negatiivisesti tiettyihin ryhmiin. Sosiaalisen vastustuksen ymmärtäminen edellyttääkin syvällistä tietämystä siitä, miten eri yhteisöt ja yksilöt kokevat kestävyysmurrokseen liittyvät muutokset. On tärkeää tunnistaa ja käsitellä niitä huolia ja pelkoja, joita ihmisillä voi olla uusien teknologioiden, elämäntapojen muutosten ja uusien sääntelykeinojen suhteen. Tämä voi tarkoittaa avoimia keskusteluja, osallistumismahdollisuuksien tarjoamista ja oikeudenmukaisuuden varmistamista siirtymäprosessissa. Lisäksi on tärkeää, että kestävyysmurroksen politiikka ja toimenpiteet otetaan käyttöön tavalla, joka on herkkä eri kulttuurisille ja sosiaalisille konteksteille. Tämä voi sisältää räätälöityjä lähestymistapoja, jotka tunnistavat ja kunnioittavat paikallisia arvoja ja perinteitä. Sosiaalisen vastustuksen ymmärtäminen ja asianmukainen käsittely ovat avainasemassa, jotta kestävyysmurros voi edetä sujuvasti ja olla hyväksyttävä laajalle joukolle ihmisiä. [8]

Kestävyysmurroksen tutkimuksessa yksi yleinen viitekehys on monitasoinen näkökulma eli Multi-Level Perspective (MLP), jossa analysoidaan murroksia kolmella eri tasolla: pienissä lokeroissa ("niche), joissa radikaalit innovaatiot syntyvät, järjestelmissä (vallitsevat käytännöt ja rakenteet) ja maisemissa (laajempi konteksti). Vaikka MLP-mallia onkin haastettu, sitä on laajennettu käsittämään myös toimijuutta, valtaa ja politiikkaa, ottaen huomioon monimutkaiset vuorovaikutukset eri hierarkiatasoilla murroksissa.[9]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. John Grin, Jan Rotmans, Johan Schot: Transitions to Sustainable Development: New Directions in the Study of Long Term Transformative Change. New York: Routledge, 2010-01-20. ISBN 978-0-203-85659-8. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.11.2023).
  2. a b Viisi asiaa, jotka kestävyysmurroksesta kannattaa tietää. Janne Hukkinen, Helsingin yliopisto. 1.11.2022
  3. a b Primmer, Eeva ; Schulman, Leif ; Furman, Eeva; Seppälä, Jyri; Hildén, Mikael; Kaljonen, Minna; Kautto, Petrus; Kivimaa, Paula; Korhonen-Kurki, Kaisa; Lyytimäki, Jari; Tainio, Marko ;Rantajärvi, Leena. 2021. On kestävyysmurroksen aika. Suomen ympäristökeskus Syke. ISBN: 978-952-11-5440-9
  4. Tieteen termipankki 16.11.2023: Nimitys:sustainability transition. (Tarkka osoite: https://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:sustainability transition.)
  5. Stamm, A (2023). The sustainability transition requires extended and differentiated NorthSouth Cooperation for Innovation, UNCTAD Background Paper, United Nations Conference on Trade and Development, Geneva
  6. Kuusi polkua kestävyyteen: evästykset systeemisen kestävyysmurroksen edistämiseksi Suomessa Kestävyyspaneeli, kestavyyspaneeli.fi. 14.2.2020
  7. GSDR 2019: Global Sustainable Development Report 2019. The Future is Now: Science for Achieving Sustainable Development. 2019. Yhdistyneet kansakunnat, un.org.
  8. Mathilde Martin, Mine Islar: The ‘end of the world’ vs. the ‘end of the month’: understanding social resistance to sustainability transition agendas, a lesson from the Yellow Vests in France. Sustainability Science, 1.3.2021, 16. vsk, nro 2, s. 601–614. doi:10.1007/s11625-020-00877-9. ISSN 1862-4057. Artikkelin verkkoversio. en
  9. Adrian Smith, Jan-Peter Voß, John Grin: Innovation studies and sustainability transitions: The allure of the multi-level perspective and its challenges. Research Policy, 1.5.2010, 39. vsk, nro 4, s. 435–448. doi:10.1016/j.respol.2010.01.023. ISSN 0048-7333. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuusi polkua kestävyyteen: evästykset systeemisen kestävyysmurroksen edistämiseksi Suomessa Kestävyyspaneeli, kestavyyspaneeli.fi. 14.2.2020. Viitattu 20.1.2022.

Suomen ympäristökeskus > SYKE Policy Brief: On kestävyysmurroksen aika

Vinnari, E., & Vinnari, M. (2020). Kestävyysmurroksen askeleet ja 5xO:n sääntö. www.ecowelfare.fi.