Keräsjoen vesistö
Keräsjoen vesistö (ruots. Keräsjokis avrinningsområde, vesistöaluetunnus 2) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Keräsjoen (ruots. Keräsjoki) ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 427 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Keräsjoki. Joen kokonaispituus on 60 kilometriä ja sen keskivirtaama (MQ) on 4,5 kuutiometriä sekunnissa. Joki laskee Itämereen noin 0,14 kuutiokilometriä vettä vuodessa. Talven jälkeen lumet sulavat ja aiheuttavat kevättulvan, jossa huippuvirtaamien keskiarvo (MHQ) on 42 kuutiometriä sekunnissa.[4][a]
Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistön pohjois- ja itäpuolella puolella sijaitsee sitä valtavasti suurempi Tornionjoen vesistö (tunnus 1) ja länsipuolella pieni Sangisjoen vesistö (tunnus 3). Merenrannikolla on vielä ojien ja purojen valuma-alueita, joiden yhteinen pinta-ala on lähes Keräsjoen vesistön suuruinen.[1]
Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (51,3 %), turve (33,4 %), kalliomaa (5,3 %), hiekka ja sora (4,8 %), multamaa (1,6 %), savimaa (0,8 %) ja jäätikköjokijäänteet (0,4 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (69,9 %), soita ja kosteikkoja (22,9 %), viljelymaita (1,3 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,2 %) sekä joutomaita (3,4 %). Näiden lisäksi on 2,4 % vesistöjä.[5]
Virtaamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Keräsjoen keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (2004–2019) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Keräsjoen virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 2004–2019. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 4,78 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 42,8 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,72 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 4,5 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 42 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 35,8 m³/s on mitattu toukokuussa 2012 ja pienin 0,388 m³/s syyskuussa 2006. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi maaliskuusta kesäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi toukokuulle.[3][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Keräsjoki (å).
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 12.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Keräsjokiin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 10.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Keräsjoki (SE734387-186153) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 10.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 270–271, viitattu 12.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Keräsjoen vesistö (Excel-lomake nro 61305), Vattenwebb, SMHI, viitattu 10.1.2021 (ruotsiksi)
