Kelttienvinttikoira

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kelttienvinttikoira
Avaintiedot
Alkuperämaa Irlanti/ Iso-Britannia
Määrä kuollut sukupuuttoon
Rodun syntyaika 1600-luku
Alkuperäinen käyttö hirven-, suden- ja jäniksen metsästys, vartiointi, sotakoira
Nykyinen käyttö ei
Muita nimityksiä Celtic Hound, Irish Greyhound, Scottish Rough Hound
FCI-luokitus ei

Kelttienvinttikoira (Celtic Hound) on sukupuuttoon kuollut koirarotu Britteinsaarilta.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuninkaalliset ja sotilaat kunnioittivat kelttienvinttikoiraa suuresti. Se oli tyypillinen kunniakkaille miehille annettu lahja, ja moni sotilas ja johtaja otti sen nimen tittelikseen osoittaakseen uskollisuutensa ja rohkeutensa. Se esiintyy myös kelttiläisissä jalokivissä ja maalauksissa 1600-luvulta lähtien.

Kelttiläisissä legendoissa rotu oli metsästyksen, parantamisen ja tuonpuoleisen symboli. Se oli perinteinen teiden ja risteysten vahtikoira ja sen uskottiin suojelevan ja opastavan kadonneita sieluja tuonpuoleisessa.

Kuuluisimmassa irlantilaisessa legendassa kelttiläinen sankari Cuchulainn (Ulsterin koira tai Culannin koira) tappoi Culann-nimisen rautasepän kelttienvinttikoiran paljain käsin. Kun rautaseppä kysyi kuka vartioisi nyt hänen kauppaansa, nuori Cuchulainn tarjoutui ottamaan koiran paikan, mistä seurasi nimitys Culannin koira. Tarjous hylättiin, ja sen sijaan Cuchulainnista tuli yksi aikakauden suurimmista sotilaslegendoista, mutta lempinimi säilyi silti.

Muita kuuluisia koiria legendoissa olivat Bran ja Seolan, jotka kuuluivat soturi Fionn Mac Cumhaillille. Niiden emä oli Fionn Mac Cumhaillin täti Tuiren, jonka Sidhen haltija oli muuttanut koiraksi.

Walesiläisessä mytologiassa Gwyn ap Nudd oli Annwnin (Manala) johtaja, joka saattoi siellä kuolleiden sieluja ja johti yliluonnollisten koirien ajuetta nimeltä Cŵn Annwn (Annwn'n vinttikoirat). Toinen tunnettu walesilaislegenda kertoo prinssi Llewellynin vinttikoirasta Gelertistä, jonka hän epäoikeudenmukaisesti tappoi luultuaan virheellisesti sen tappaneen lapsen.

Kelttienvinttikoiraa käytettiin suden, hirven ja pienten nisäkkäiden metsästykseen. Se oli myös sotakoira, joka hyökkäsi hevosten selässä olleisiin miehiin ja kaatoi heidät satuloistaan, jotta toiset olisivat voineet tappaa heidät.

Rodun uskotaan olleen englanninvinttikoiran, skotlanninhirvikoiran ja irlanninsusikoiran kantarotu ja mahdollisesti myös alkumuoto. Espanjanvinttikoiran, itävallanajokoiran ja tirolinajokoiran uskotaan myös polveutuneen siitä.

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Celtic Hounds