Kazuyo Sejima

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kazuyo Sejima

Kazuyo Sejima (jap. 妹島和世, Sejima Kazuyo, s. 29. lokakuuta 1956 Mito, Ibarakin prefektuuri) on palkittu japanilainen arkkitehti. Hänet tunnetaan erityisesti Ryūe Nishizawan kumppanina SANAA-arkkitehtitoimistossa (”Sejima and Nishizawa and Associates”), joka sai Pritzker-palkinnon vuonna 2010. Hänellä on kuitenkin edelleen myös oma toimistonsa.[1]

Sejima valmistui Nihon joshi daigaku -yliopistosta vuonna 1981 ja työskenteli sen jälkeen Toyō Itōlle. Oman toimistonsa ”Kazuyo Sejima and Associates” hän perusti vuonna 1987. Myös Itōn toimistolle työskennellyt Nishizawa oli yksi ensimmäisistä hänen palkkaamistaan henkilöistä. Japanin arkkitehti-instituutti myönsi Sejimalle vuoden nuoren arkkitehdin palkinnon vuonna 1992, ja hänen toimistonsa sai vähitellen mainetta. Nishizawa halusi perustaa oman yrityksensä, mutta pari päättikin muodostaa vuonna 1995 yhteisen SANAA-toimiston. Kaksikon omat toimistot ovat keskittyneet sen jälkeen lähinnä pienimuotoisiin hankkeisiin. Sejima on opettanut myöhemmin useissa yliopistoissa, kuten Tokion Keiō-yliopistossa, ja syksyllä 2010 hän toimi Venetsian biennaalin kuraattorina.[1][2][3]

SANAA-toimisto tunnetaan ”hienostuneen yksinkertaisesta arkkitehtuurista, virtaavista tiloista ja rakennusten harkitusta sopeuttamisesta ympäristöönsä”.[1] Sejiman yhdessä Nishizawan kanssa suunnittelemista rakennuksista merkittävimpiin kuuluvat esimerkiksi Kanawazan nykytaiteen museo, O-Museum Naganon prefektuurissa, Toledon taidemuseon lasipaviljonki, New Museum New Yorkissa ja Rolex Learning Centre Lausannessa. Suurin osa toimiston töistä on rakennettu Japaniin, mutta pari on työskennellyt 2000-luvulta lähtien myös kansainvälisten hankkeiden parissa Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Merkittävästä yhteisestä urasta huolimatta molemmilla arkkitehdeilla on ollut myös laaja kirjo itsenäisiä hankkeita.[4] Sejiman omiin töihin lukeutuvat esimerkiksi House in a Plum Grove (Tokio, 2003), Onishin kauppalan monitoimitalo (2005)[5], Shibaura House -toimistorakennus (Tokio, 2011)[6] ja useita galleriatiloja Seton sisämeren Inujiman saarella.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kazuyo Sejima and Ryue Nishizawa Encyclopædia Britannica. Viitattu 15.3.2012.
  2. Biography The Pritzker Architecture Prize. Viitattu 15.3.2012.
  3. Kazuyo Sejima: The Closet Starchitect W Magazine. Viitattu 15.3.2012.
  4. Architectural Partners in Japan Become the 2010 Pritzker Architecture Prize Laureates The Pritzker Architecture Prize. Viitattu 15.3.2012.
  5. Sejima Kazuyo deSingel. Viitattu 15.3.2012.
  6. Tokyo's vertical thresholds #1: Kazuyo Sejima domusweb.it. Viitattu 15.3.2012.
  7. Kazuyo Sejima: Inujima Art House Project domusweb.it. Viitattu 15.3.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]