Kassari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kassari
Kassarin sijainti
Kassarin sijainti
Maantiede
Sijainti 58°48′N, 22°50′E
Pinta-ala 19,3 km²
Valtio
Valtio Viron lippu Viro
Väestö
Väkiluku noin 200

Kassari on saari Hiidenmaan kaakkoisrannikolla Virossa. Kassari on Viron viidenneksi suurin saari ja sen pinta-ala on 19,3 neliökilometriä[1]. Saari on yhteydessä Hiidenmaahan patojen ja maantien kautta[2]. Asukkaita saarella on lähes 200 ja hallinnollisesti saari kuuluu Käinan kuntaan[1]. Saaren nimi tulee mahdollisesti viron kielen kissaa tarkoittavasta sanasta kass[3].

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säärennokka saarelta nähtynä.

Kassarin paikalla oli aiemmin kaksi saarta, Kassari ja Orjaku, joiden välistä kulki Käinan ja Pühelepan pitäjien välinen raja. Meren pinnan aletessa saaret yhdistyivät.[3] Saaren asukkaat tekevät edelleen selvän eron Kassarin ja Orjakun asukkaiden kesken[4]. Kassarin korkein kohta on Vaskimägi joka sijaitsee 15 metrin korkeudella merenpinnasta[3]. Saaren eteläosassa on pitkälle merelle ulottuva Säärennokka (viroksi Sääretirp) niminen hiekkakieleke. Kassarin ja Hiidenmaan välissä on Käinalahti, jonka erottavat merestä pengertiet sekä Kassarin matalikko, jolla veden syvyys on keskimäärin 0,5 metriä. Käinalahti on Hiidenmaan runsaslintuisimpia alueita. Lintuja sinne tulee etenkin muuttoaikoina. Lahdella esiintyy monia puolisukeltaja- ja sukeltajasorsia, sekä muun muassa kyhmyjoutsenia, kaulushaikaroita ja avosettejä.[5] Kassarilla on neljä kylää: Esiküla, Taguküla, Kassari ja Orjaku[2].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kassarin kirkko on Viron ainoa kalkkiliuskeesta rakennettu kappeli[4].

Saaren syntytarinan mukaan meri oli vääntänyt saaren paikoiltaan ja se oli irronnut Hiidenmaasta. Sitten se oli lähtenyt ajelehtimaan Soelansalmessa. Silloin ei auttanut muu kuin tehdä siitä Hiidenmaan tytärsaari. Säärenokalla on oma syntytarinansa. Sen mukaan Kassarissa asunut jättiläinen nimeltä Leiger ja Saarenmaalainen jätti Suur Tõll olivat vierailleet toisiensa luona. Erään kerran Suur Tõll oli kieltäytynyt tulemasta Leigerille, ellei tämä rakenna siltaa Saarenmaalle. Leiger rupesi rakentamaan siltaa poikansa Antsin kanssa, mutta työ jäi kesken.[3] 1600-luvun alussa Kassarilla oli Jakob De la Gardien hevoskartano, joka siirtyi vuonna 1821 Emmasten kartanon alaisuuteen[4]. 1700-luvulla saarelle perustettiin myös toinen kartano, joka ei ole säilynyt näihin päiviin asti[6]. Vielä 1800-luvulla Kassarin erotti Hiidenmaasta meri[7]. Orjakuhun alettiin rakentaa satamaan vuonna 1912, mutta ennen ensimmäistä maailmansotaa satamasta oli valmistunut vain kaksi kivistä aallonmurtajaa. Viron itsenäisyyden aikana satamaa käytettiin matkustaja- ja tavaraliikenteessä.[2]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kassarilla puhuttiin aikonaan omaa murrettaan, mutta se on nykyisin jo sammunut. Paikallisten miesten on väitetty olevan virolaisten mittakaavassa erityisen kookkaita. Virossa tunnetaankin sanonta niin suuri jalka kuin Kassarin miehellä. Lukuisat virolaiset kulttuuripersoonat ovat käsitelleet Kassaria teoksissaan. Heihin lukeutuvat esimerkiksi runoilija Marie Under ja kirjailija Jaan Kross.[4] Kassarissa sijaitsee Aino Kallaksen kotimuseo, sillä hän vietti aikaansa Kassarilla vuosina 1924–1938[7].

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kadri Tüür, Bruno Pao, Anu Pallas: Muhu, Saarenmaa, Hiidenmaa. Oomen, 2005. ISBN 9985-9620-5-2.
  • Urve Kirss: Länsi-Viron saaret. Huma, 2001. ISBN 9985-898-58-3.
  • Mäkeläinen, Tapio: Viro, kartanoiden, kirkkojen ja kukkaketojen maa. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-2936-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Mäkeläinen 2004, s. 192
  2. a b c Kassari Eesti Maaturism. Viitattu 12.11.2010.
  3. a b c d Tüür, Pao, Pallas 2005, s. 55
  4. a b c d Tüür, Pao, Pallas 2005, s. 57
  5. Kassarin saari Eesti Maaturism. Viitattu 12.11.2010.
  6. Tüür, Pao, Pallas 2005, s. 56
  7. a b Kirss 2001, s. 14