Karhunvatukka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Karhunvatukka
Blackberries on bush.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Suku: Vatukat Rubus
Laji: fruticosus
Kaksiosainen nimi
Rubus fruticosus
L.
Katso myös
 Commons-logo.svg Karhunvatukka Commonsissa

Karhunvatukka (Rubus fruticosus) on vatukoihin kuuluva kasvi. Se tuottaa mustia marjan tapaisia hedelmystöjä, jotka koostuvat monesta pienestä yhteen kasvaneesta luumarjasta. Karhunvatukoita on monia eri lajikkeita ja lukuisia eri lajeja, jotka muistuttavat toisiaan. Useimmat lajikkeet menestyvät vain eteläisessä Suomessa, ja niitä kasvatetaan usein kasvihuoneissa. Siperialainen karhunvadelma löydettiin Venäjältä 1980-luvulla, ja se on otettu lisäykseen ja sitä on saatavilla. Siperialainen karhunvadelma menestyy jopa V-vyöhykkeellä taimistojen mukaan. Karhunvadelma on erittäin piikkinen, ja kasvaa korkeammaksi kuin tavallinen vadelma (Rubus idaeus).[1]. Karhunvatukkaa voidaan kasvattaa sekä aurinkoisella, että osittain varjoisella paikalla, mutta paikan tulee olla lämmin ja suojassa kovilta tuulilta. Kasvualustan tulee olla multava, kosteutta pidättävä ja hapan. Karhunvatukan kukat pölyttyvät omalla siitepölyllään, joten sitä voidaan istuttaa vaikkapa vain yksi taimi.[2]. Se muistuttaa köynnöstä, ja se tuetaankin usein esimerkiksi säleikön. Karhunvatukkaa tuetaan sitomalla se paaluihin ja lankoihin siten, että kasvavat uusiutumisversot tulevat erilleen marjovista varsista. Tämä menettely estää tautien leviämistä ja helpottaa hoitoa. Sadonkorjuun päätyttyä kaikki marjoja kantaneet varret leikataan maata myöten. Karhunvatukat ovat erittäin arvostettuja, sillä niiden suuret ja makeat marjat sopivat useisiin käyttötarkoituksiin, ja esimerkiksi karhunvatukkahilloa pidetään erittäin maukkaana. Karhunvatukan lehdistä tehdään usein teetä, jota arvostetaan sen aromaattisuuden ansiosta.

Suomessa eniten karhunvadelmaa muistuttavia kasveja ovat varmaankin lehtovatukka (Rubus pruinosus) ja sinivatukka (Rubus caesius), joita tavataan saaristoalueella.

Varsinkin Yhdysvalloissa on kehitetty erilaisia vatukkalajien risteymiä, esimerkiksi ulkomailla paljon viljelty boysenmarja on samaa alkuperää. Vatukoita on tutkittu Suomessakin esimerkiksi 1980-luvulla, kun professori Peter Tigerstedt on koonnut viljelyaineistoa ja tutkinut risteytysmahdollisuuksia.

Vaihtoehtoinen suomenkielinen nimitys on poimuvatukka.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Toivo Rautavaara ja Pekka Knuuttila, Mihin marjamme kelpaavat, WSOY 1981
  2. Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut Palat, Reader's Digest Ab,1981

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.