Kanadankilpikierto
| Kanadankilpikierto | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Ranunculales |
| Heimo: | Kilpikiertokasvit Menispermaceae |
| Suku: | Kilpikierrot Menispermum |
| Laji: | canadense |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Menispermum canadense |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Kanadankilpikierto (Menispermum canadense) on kilpikiertokasvien heimoon ja kilpikiertojen sukuun kuuluva kasvilaji, joka on kotoisin Pohjois-Amerikan itäosista Etelä-Kanadasta Pohjois-Floridaan ulottuvalta alueelta sekä Atlantin rannikolta länteen Manitobaan ja Teksasiin. Laji kasvaa tiheiköissä, kosteissa metsissä ja jokien rannoilla. Kasvia käytetään joskus myös koristekasvina.[1]
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanadankilpikierto on puuvartinen, kiipeilevä kuuden metrin korkuiseksi kasvava köynnös. Kasvin 5–20 senttimetrin levyiset lehdet jakautuvat sormiliuskaisesti 3–7 liuskaan; joskus ne ovat pyöreitä ja liuskattomia. Kasvin 6–10 senttimetrin pituisissa kukinnoissa kasvava hedelmä on purppuranmusta marja, jonka halkaisija on 1–1,5 senttimetriä. Marjan sisältämät siemenet muistuttavat puolikuuta, mistä juontuu myös kasvin englanninkielinen nimi moonseed (suom. "kuusiemen"). Hedelmät kypsyvät syyskuusta lokakuuhun eli samaan aikaan kuin luonnonvaraiset viinirypäleet. Sekä lehdet että hedelmät muistuttavat viiniköynnösten vastaavia; kasvien sekoittaminen toisiinsa voi olla vaarallista, koska kanadankilpikierto on äärimmäisen myrkyllinen.
Kanadankilpikierron juurakko on maavarsi, jonka avulla kasvi voi muodostaa laajemman geneettisesti yhteneväisen kasvuston.
Myrkyllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanadankilpikierron kaikkien osien tiedetään olevan myrkyllisiä; merkittävin kasvin sisältämistä myrkkyaineista on daurisiini-niminen alkaloidi. Kanadankilpikierron hedelmien oletetaan olevan myrkyllisiä.[1]. Villejä viinirypäleitä syödessä olisi tutkittava hedelmien siemenet, jotta ne erottaa kanadankilpikierrosta; kanadankilpikierron hedelmässä on yksi puolikuunmuotoinen siemen, kun taas viinirypäleissä on pyöreät siemenet. Hedelmät voi erottaa toisistaan myös maun perusteella; rypäleet maistuvat rypäleiltä, kun taas kanadankilpikierron makua kuvaillaan tympeäksi. Kanadankilpikierrolla ei ole myöskään kärhiä, toisin kuin viiniköynnöksillä.
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Cherokee-intiaanit ovat käyttäneet kanadankilpikiertoa sekä ulostuslääkkeenä että lääkkeenä gynekologisiin vaivoihin ja sukupuolitauteihin. Juuria on käytetty ihosairauksiin; muun muassa lenapet ovat käyttäneet sitä voiteena ihohaavoihin. Myös eurooppalaistaustaiset amerikkalaiset ovat käyttäneet kasvia useisiin lääketieteellisiin tarkoituksiin.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Menispermum canadense Flora of North America. Viitattu 2.7.2020. (englanniksi)
|
