Kamerunin maantiede
 |
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Kamerun kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. Tarkennus: Maa-artikkelissa maantiede on laajempi |
Kamerunin maantiede kertoo Kamerunin maantieteestä. Kamerunin pohjoispuolella sijaitsee Nigeria, itäpuolella sijaitsee Tšad ja Keski-Afrikan tasavalta ja eteläpuolella sijaitsevat Kongo, Gabon ja Päiväntasaajan Guinea. Kamerunin länsipuolella sijaitsee Atlantin valtamereen kuuluva Guineanlahti. Merenrannikkoa reunustaa tulivuorijono. Tämä tulivuorijono alkaa Sao Tome ja Principen saarilta ja ulottuu Päiväntasaajan Guineaan saakka. Maan niminen tulivuori Kamerun on edelleen toimiva ja on 4070 metriä korkea. Se on Länsi-Afrikan korkeimpia vuoria. Tulivuorijonon keskellä on monta kraatterijärveä, joiden vesi sisältää myrkkyjä, jotka voivat purkautua myrkkykaasuina. Yksi näistä kraatterijärvistä on Nyosjärvi.
Maan pohjoisosassa on Adamaouan ylänkö ja vielä pohjoisempana Mandaran vuoristo. Aivan maan pohjoiskärjen tuntumassa on Tšadjärvi. Maan pohjoisosassa on kuivaa ja kuumaa savannialuetta, jolla kasvillisuus on enimmäkseen piikkipensaita. Maan eteläosassa on tasankoja ja siellä on monin paikoin sademetsää. Ilmasto on kostein merenrannikkoalueilla, missä ilmankosteus on yli 80 % ja vuotuinen sademäärä on noin 4000 mm.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Detlef Wienecke-Janz: Maailmalla, Afrikka ja Oseania, s. 126. Suomentanut Elina Eichhorn, Arto Häilä, Eija Kämäräinen, Riitta Virkkunen. Weilin+Göös, 2009. ISBN 978-951-0-33477-5.