Kaljurotta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaljurotta
Nacktmull.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Jyrsijät Rodentia
Osalahko: Piikkisikamaiset Hystricognathi
Heimo: Maamyyrärotat Bathyergidae
Suku: Heterocephalus
Laji: glaber
Kaksiosainen nimi
Heterocephalus glaber
Rüppell, 1842
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kaljurotta Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kaljurotta Commonsissa

Kaljurotta (Heterocephalus glaber) on itäafrikkalainen jyrsijä, joka elää suuren osan elämästään maan alla. Sen elämäntavat ovat nisäkkääksi poikkeukselliset. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että lajin suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin "kaljumyyrikkö".[2]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaljurotta on nimensä mukaan kalju. Se on väriltään vaaleanpunainen, selässä kuitenkin harmaa suojaväri ulkonaliikkumista varten ja sen iho on ryppyinen. Sillä on talttamaiset etuhampaat, joita se käyttää kaivamiseen, ja isot etukäpälät. Sen hampaat kasvavat sen suun ulkopuolella; tästä on hyötyä kun se kaivaa jopa kilometrien mittaisia tunneleitaan maan alla, sillä se laittaa suunsa silloin kiinni joten multaa ja hiekkaa ei tipahtele sen suuhun kun se järsii tietään eteenpäin.

Pituus: 8–9,2 cm Hännän pituus: 2,8–4,4 cm Paino: 30–80 g

Elinikä: Yli 25 vuotta vankeudessa

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaljurotta asustaa maanalaisissa käytävissään puoliaavikolla ja ruohomailla Afrikan itäosissa: Etiopian keski- ja eteläosissa, Somaliassa ja Keniassa.[3]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaljurotta käyttää ravinnokseen mukuloita, juuria ja varsimukuloita.

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaljurotta on ainoa tunnettu nisäkäs, joka on aitososiaalinen kuten muurahaiset, mehiläiset ja termiitit. Kaljurottayhteisössä on 20–300 yksilöä, jotka jakautuvat muurahaisyhteisön tapaan kolmeen pääkastiin: lisääntymiskykyiset, työläiset ja sotilaat. Yksi ainoa naaras, tavallaan kuningatar, voi synnyttää kerralla jopa kolmekymmentä poikasta, jotka kuuluvat eri kasteihin. Pysyäkseen ainoana "munijana" naaras erittää virtsaansa hajua, joka estää pesän muiden naaraiden lisääntymishormonin tuotannon. Lajin tapa muodostaa yhteisöjä on selitettävissä sillä, että kaljurotta elää käytännöllisesti katsoen autiomaaksi katsottavilla seuduilla. Sen ravinnonsaanti on erittäin vaikeaa ja eläminen yhteiskunnassa moninkertaistaa mahdollisuuden löytää ravintoa, ja lisäksi pieninkin löytynyt juurimukula jaetaan tasan kaikkien kesken.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maree, S. & Faulkes, C.: Heterocephalus glaber IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 1.7.2014. (englanniksi)
  2. Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (Vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 14.11.2010.
  3. Animal Diversity Web