Kaljurotta

Wikipedia

Kaljurotta
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Nisäkkäät Mammalia Lahko: Jyrsijät Rodentia Osalahko: Piikkisikamaiset Hystricognathi Heimo: Myyrärotat Bathyergidae Suku: Heterocephalus Laji: glaber
Kaksiosainen nimi
Heterocephalus glaber Rüppell, 1842
Katso myös
Kaljurotta Wikispeciesissä   Kaljurotta Commonsissa

Kaljurotta (Heterocephalus glaber) on itäafrikkalainen jyrsijä, joka elää suuren osan elämästään maan alla. Sen elämäntavat ovat nisäkkääksi poikkeukselliset.

Sisällysluettelo 1 Koko ja ulkonäkö 2 Levinneisyys ja elinympäristö 3 Ravinto 4 Elintavat 5 Lähteet

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Kaljurotta on nimensä mukaan kalju. Se on väriltään vaaleanpunainen ja sen iho on ryppyinen. Sillä on talttamaiset etuhampaat, joita se käyttää kaivamiseen, ja isot etukäpälät. Sen hampaat kasvavat sen suun ulkopuolella; tästä on hyötyä kun se kaivaa jopa kilometrien mittaisia tunneleitaan maan alla, sillä se laittaa suunsa silloin kiinni joten multaa ja hiekkaa ei tipahtele sen suuhun kun se järsii tietään eteenpäin.

Pituus: 8–9,2 cm Hännän pituus: 2,8–4,4 cm Paino: 30–80 g

Elinikä: Yli 25 vuotta vankeudessa

[muokkaa] Levinneisyys ja elinympäristö

Kaljurotta asustaa maanalaisissa käytävissään puoliaavikolla ja ruohomailla Afrikan itäosissa: Etiopian keski- ja eteläosissa, Somaliassa ja Keniassa.^[2]

[muokkaa] Ravinto

Kaljurotta käyttää ravinnokseen mukuloita, juuria ja varsimukuloita.

[muokkaa] Elintavat

Kaljurotta on ainoa tunnettu nisäkäs, joka käyttäytyy sosiaalisesti samalla tavoin kuin hyönteiset. Kaljurottayhteisössä on 20–300 yksilöä, jotka jakautuvat muurahaisyhteisön tapaan kolmeen pääkastiin: lisääntymiskykyiset, työläiset ja sotilaat. Yksi ainoa naaras, tavallaan kuningatar, voi synnyttää kerralla jopa kolmekymmentä poikasta, jotka kuuluvat eri kasteihin. Pysyäkseen ainoana "munijana" naaras erittää virtsaansa hajua, joka estää pesän muiden naaraiden lisääntymishormonin tuotannon. Lajin tapa muodostaa yhteisöjä on selitettävissä sillä, että kaljurotta elää käytännöllisesti katsoen autiomaaksi katsottavilla seuduilla. Sen ravinnonsaanti on erittäin vaikeaa ja eläminen yhteiskunnassa moninkertaistaa mahdollisuuden löytää ravintoa, ja lisäksi pieninkin löytynyt juurimukula jaetaan tasan kaikkien kesken.

[muokkaa] Lähteet

Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.