Kalevi Wiik

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kalevi Wiik Turun Kirjamessuilla 2010.

Kalevi Wiik (s. 2. elokuuta 1932 Turku) on turkulainen kielitieteilijä ja Turun yliopiston emeritusprofessori. Wiik sai Alfred Kordelinin säätiön tieteen tunnustuspalkinnon 1992. Hän on Suomalaisen tiedeakatemian jäsen.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wiik on väitellyt filosofian tohtoriksi Turun yliopistossa 1965. Hän työskenteli Turun yliopistossa vuodesta 1959 lähtien ja toimi professorina Helsingin yliopistossa 1966-1968. Vuonna 1968 hän aloitti Turun yliopiston fonetiikan professorina ja toimi tässä virassa eläkkeellejäämiseensä saakka 1997.

Varsinaisen työnsä ohella hän vieraili muun muassa Texasin yliopistossa lingvistiikan määräaikaisena professorina ja Joensuun yliopistossa fonetiikan ja kielitieteen dosenttina.

Wiik aktivoi 1970-luvulla voimakkaasti suomalaisia kielentutkijoita. Hänen aloitteestaan järjestetään yhä vuosittaiset fonetiikan päivät, ja yhdessä professori Paavo Siron kanssa hän käynnisti kielitieteen päivät. Wiik oli perustamassa sekä Suomen kielitieteellistä yhdistystä että Suomen soveltavan kielitieteen yhdistystä. Vuonna 1997 Wiik kutsui Turkuun parikymmentä eurooppalaisten kansojen kielten juurien etsijää kahdeksasta maasta. Näin sai alkunsa kansainvälisten Roots-symposiumien sarja.

Teoria suomalaisten alkuperästä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvulla hän tuli suurelle yleisölle tunnetuksia suomalaisten ja eurooppalaisten esihistoriasta kertovien teosten kirjoittajana. Hänen näissä teoksissa esittämänsä käsitykset erityisesti kielellisestä substraatista eivät kuitenkaan ole saaneet laajempaa kannatusta. Aleksis Kiven Seura myönsi hänelle Eskon puumerkin vuonna 2003.[1] Palkinnon perusteluissa todetaan, että ”professori Kalevi Wiik on ollut talttumaton puolustaessaan menneisyyttämme selittävää kontaktiteoriaa. Hän on maalannut Euroopan kartalle leveällä pensselillä vyöhykkeen, jota suomalais-ugrilaisen kielen puhujat ovat hallinneet jääkauden jälkeen Atlantilta Uralille, alkukodin kannattajat ovat jääneet Volgan mutkaansa.”

Wiikiä on syytetty huuhaa-tutkimuksen harjoittamisesta. Kun hänen teoksensa Eurooppalaisten juuret vuonna 2001 nostettiin Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi, arvosteli joukko tunnettuja suomalaisia kielentutkijoita ehdokkuutta näennäistieteen suosimiseksi. Viimeksi Wiikin teoriaan kohdistunutta arvostelua on tarkasteltu kootusti Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2012 valmistuneessa opinnäytteessä. Työn loppupäätelmä on, että Wiikin teoria perustuu piittaamattomuuteen tieteellisestä menetelmästä ja kuuluu näennäistieteen piiriin.[2]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puoliso arkkitehti Kirsti Wiik (os. Tavio) vuodesta 1960. Lapset Marikki (s. 1965), Ville (s. 1968).

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Fonetiikan perusteet (1981)
  • Suomen kielen morfofonologian historia 1: Nominien taivutus 1649–1820. Turku: Turun yliopisto, fonetiikka, 1989. ISBN 951-880-378-1.
  • Suomen kielen morfofonologian historia 2: Nominien taivutus 1820–1845. Turku: Turun yliopisto, fonetiikka, 1990. ISBN 951-880-390-0.
  • Suomen kielen morfofonologian historia 3: Nominien taivutus 1845–1850. Turku: Turun yliopisto, fonetiikka, 1991. ISBN 951-880-600-4.
  • Viron vokaalisointu. Suomi 140. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1988. ISBN 951-717-514-0.
  • Fonetiikan peruskurssi (1998)
  • Tämmöttös : Turun murteen kielioppi ja harjoituskirja (1998)
  • Eurooppalaisten juuret. Jyväskylä: Atena, 2002. ISBN 951-796-250-9.
  • Suomen murteet: Kvantitatiivinen tutkimus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 987. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-618-8.
  • Sano se murteella: Minkälaisia suomen murteet ovat ja missä niitä puhutaan?. Tampere: Pilot-kustannus, 2006. ISBN 952-464-447-9.
  • Mistä suomalaiset ovat tulleet?. Tampere: Pilot-kustannus, 2007. ISBN 978-952-464-579-9.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eskon puumerkin saajat Aleksis Kiven Seura. Viitattu 12.10.2014.
  2. Tirkkonen, Jani-Matti O: "Lopullinen totuus pohjoiseurooppalaisten alkuperästä"? Kalevi Wiik vallankumouksellisen paradigman edustajana juuret-kiistassa (pdf) (pro gradu -tutkielma) 2012. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 4.10.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]