Kaisa Korhonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo suomalaisesta teatteriohjaajasta, näyttelijästä, laulajasta ja dramaturgista. Kaisa Korhonen on myös 1980-luvulla syntynyt lauluntekijä.
Kaisa Korhonen Turun kirjamessuilla 2008.
Kaisa Korhonen esiintyy SKDL:n vappujuhlassa vuonna 1972.

Kaisa Korhonen (s. 20. heinäkuuta 1941 Sotkamo)[1] on suomalainen teatteriohjaaja, näyttelijä, laulaja ja dramaturgi.[2]

Korhonen opiskeli Taideteollisen oppilaitoksen näyttely- ja lavastustaiteen osastolla 1961–1965. Hän oli Suomen teatterikoulun ensimmäinen ohjaajantyön lehtori 1972–1977, teatterityön professori Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitoksella 1984–1989, Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun väliaikainen professori 1992–1993 ja ohjaajantyön professori 1995–2000.[3]

Korhonen debytoi Ylioppilasteatterin ohjaajana vuonna 1965 ja toimi teatterin taiteellisena johtajana 1965–1967. Hän oli Svenska Teaternissa toimineen KOM-näyttämön ohjaaja ja taiteellinen johtaja 1969–1970 ja oli perustamassa suomenkielistä KOM-teatteria, jonka ohjaajana ja näyttelijänä hän toimi 1971–1972. Lilla Teaternin teatterinjohtajana Korhonen työskenteli vuodet 1981–1984.[3]

Vuosina 1989–1992 Korhonen oli Tampereen Teatterin Musta Rakkaus -teatteriryhmän ohjaaja. Helsingin Kaupunginteatterissa hän toimi sisäisen ryhmän taiteellisena johtajana 1993–1995.[3]

Taiteen keskustoimikunta nimesi Korhosen taiteilijaprofessoriksi kahdeksi ja puoleksi vuodeksi vuoden 2007 alusta.[4] Hänet promovoitiin teatteritaiteen kunniatohtoriksi Teatterikorkeakoulun promootiossa vuonna 2009.[5]

Korhonen oli keskeinen henkilö Lapualaisoopperan synnyssä 1966 ja toimi aktiivisesti poliittisessa laululiikkeessä. Hänen ensimmäinen oma albuminsa Kaisa Korhonen ilmestyi vuonna 1969 ja viimeisin albuminsa Maamme lauluja vuonna 1977. Korhonen on esiintynyt myös muun muassa KOM-Teatterin sekä Varaquen levyillä.

Korhosella on kaksi lasta Kaj Chydeniuksen kanssa: Kalle ja Jussi.

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde[3]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Uhma, vimma, kaipaus. Muistiinpanoja työstä ja elämästä. Helsinki: Otava, 1993. ISBN 951-1-12316-5.
  • (toim.): Koirien ajama kettu. Ohjaustaiteen kysymyksiä. Helsinki: Like, 1998. ISBN 951-578-612-6.
  • Korhonen, Kaisa & Tanskanen, Katri (toim.): Näytös vailla loppua. Helsinki: Like, 2005. ISBN 952-471-628-3.
  • Korhonen, Kaisa & Lahtinen, Joonas (toim.): Näytöksen paikka. Suomalaisen teatterin vuosi 2007. Helsinki: Like, 2007. ISBN 978-952-01-0010-0.
  • Helavuori, Hanna-Leena & Korhonen, Kaisa: Kiihottavasti totta. Helsinki: Like, 2008. ISBN 978-952-471-901-8.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Seppälä, Riitta & Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993, s. 229. Helsinki: Tammi, 1993. ISBN 951-31-0236-X.
  2. Mäkelä, Olli: Kaisa Korhonen Näytelmät.fi. Viitattu 17.2.2016.
  3. a b c d Kaisa Korhonen (Arkistoitu sivu) Teatterikorkeakoulu. Viitattu 17.2.2016.
  4. Kaisa Korhosesta taiteilijaprofessori Yle Uutiset. 20.10.2006. Viitattu 21.2.2008.
  5. http://yle.fi/uutiset/teatterikorkeakoulussa_promovoitiin_ensimmaiset_tohtorit/1051878 Teatterikorkeakoulussa promovoitiin ensimmäiset tohtorit
  6. Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton myöntämät kultaiset kunniamerkit 2014–1947, Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto 2014 (pdf). Viitattu 27.2.2016.
  7. Kaisa Korhonen Elonetissä.
  8. Palkitut – Ida Aalberg -säätiö ida-aalberg-saatio.fi. Viitattu 22.7.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]