Kaijasiroahven
| Kaijasiroahven | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Heimo: | Siroahvenet Callanthiidae |
| Suku: | Callanthias |
| Laji: | ruber |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Callanthias ruber |
|
| Katso myös | |
Kaijasiroahven (Callanthias ruber) on siroahveniin kuuluva kalalaji. Lajia tavataan Atlantin itäosista ja Välimerestä.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaijasiroahven on heimonsa suurin laji ja voi kasvaa suurimmillaan noin 60 cm pitkäksi. Tavanomaisin pituus on kuitenkin noin 15–17 cm. Ruumiinmuodoltaan laji on litteähkö ja hoikka. Silmät ovat suuret. Kalan selkä- ja peräevät ovat etuosastaan piikikkäät ja takaosastaan korkeammat. Kaijasiroahvenen pyrstöevä on sirpinmuotoinen ja ylä- ja alaosistaan rihmamainen. Väritykseltään kaijasiroahven on selästään punainen ja kyljistään keltainen tai valkoinen. Evät ovat punertavia rintaeviä lukuun ottamatta keltaiset.[2][3][4][5]
Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaijasiroahventa tavataan Atlantista Ranskasta etelään Mauritaniaan, koko Välimeren alueelta sekä Kanariansaarten, Madeiran ja Azorien läheltä. Laji elää lähellä kivi- tai mutapohjaa tai ouolissa 50–500 metrin syvyydessä. Kaijasiroahvenen ravintoa ovat kalat ja äyriäiset. Kala voi mahdollisesti vaihtaa sukupuoltaan naaraasta koiraaksi. Kaijasiroahvenen kutuaika Välimeressä on joulu- tammikuussa.[1][2][3][4][5][6]
Kaijasiroahventa kalastetaan pienessä mittakaavassa ja sitä saadaan sivusaaliina kalastettaessa muita lajeja. Sitä syödään erityisesti Marokossa.[1][2][3][4][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Smith-Vaniz, W.F.: Callanthias ruber IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2015. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 4.6.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Callanthias ruber (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 4.6.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Kent E. Carpenter, Nicoletta De Angelis: The living marine resources of the Eastern Central Atlantic, s. 2414. FAO, 2016. ISBN 978-92-5-109267-5. Teoksen verkkoversio (viitattu 4.6.2021). (englanniksi)
- ↑ a b c I. G. Priede: Deep-Sea Fishes, s. 268. Cambridge University Press, 2017. ISBN 978-1-107-08382-0. Teoksen verkkoversio (viitattu 4.6.2021). (englanniksi)
- ↑ a b c William D. Anderson Jr., G. David Johnson & Carole C. Baldwin: Review of the Splendid Perches, Callanthias (Percoidei: Callanthiidae). Transactions of the American Philosophical Society, 2015, 105. vsk, nro 3, s. 41-44. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.6.2021. (englanniksi)
- ↑ Parrot Seaperch Adriatic Nature. Viitattu 4.6.2021. (englanniksi)
|