Tämä on lupaava artikkeli.

Kääpiöpalmu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kääpiöpalmu
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Arecales
Heimo: Palmukasvit Arecaceae
Suku: Kääpiöpalmut Chamaerops
Laji: humilis
Kaksiosainen nimi

Chamaerops humilis
L.

Katso myös

  Kääpiöpalmu Wikispeciesissä
  Kääpiöpalmu Commonsissa

Kääpiöpalmu (Chamaerops humilis) on palmukasveihin kuuluva pensasmainen kasvi. Se on sukunsa Chamaerops ainoa edustaja ja pohjoisimpana luontaisesti kasvava palmulaji.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kääpiöpalmu on pensasmaisesti kasvava laji, joka voi kuitenkin kasvaa jopa 4,5-metriseksi, mutta jotkut jäävät vain 1,5-metrisiksi. Kääpiöpalmun ulkonäkö vaihtelee huomattavasti. Toiset kasvattavat monia juuriversoja ja saattavat levitä tuuheina peräti 4,5 metrin levyisinä pensaina, kun taas jotkut yksilöt kasvavat korkeudeltaan ja leveydeltään vain hieman yli metriin.[2]

Lehtilapa on viuhkamainen. Pienet kirkkaankeltaiset kukat ovat yleensä piilossa lähellä runkoa lehtien takana. Syksyllä kääpiöpalmu kasvattaa pieniä, halkaisijaltaan noin senttimetrin kokoisia luumarjoja, jotka ovat tummankeltaisia, ruskeita tai oransseja.[2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kääpiöpalmu on pohjoisin luonnonvaraisena kasvava palmulaji. Se on myös ainoa Manner-Euroopassa alkuperäisenä kasvava palmulaji (Kreetan saarella kasvaa myös taatelipalmun sukuinen laji kreetantaateli (Phoenix theophrasti)).[3][4] Kääpiöpalmun levinneisyysalue käsittää Välimeren alueen. Sitä kasvaa Marokon Atlasvuorilta Espanjaan, Ranskaan ja Turkkiin asti.[2]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kääpiöpalmuja kasvaa vähäravinteisilla vuorenrinteillä ja kuivissa hiekka- tai kivikkomaastoissa aina tuhanteen metriin asti.[5]

Kasvi viihtyy parhaiten auringossa, vaikka puolivarjokaan ei ole haitaksi. Kääpiöpalmut kestävät erittäin hyvin kuivuutta, eivätkä ne välitä vettyneestä maaperästä selvennä. Talvisin se kestää jopa kymmenen asteen pakkasia ja pientä lumentuloa.[2]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoria kääpiöpalmun lehtisilmuja ja tuoreita versoja käytetään vihanneksena. Lehdistä saatavasta vahvasta kuidusta voidaan valmistaa köysiä ja harjoja. Lisäksi Välimeren alueella kääpiöpalmuista on tehty pensasaitoja.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gardiner, L.M. & Véla, E.: Chamaerops humilis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.2. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 24.7.2019. (englanniksi)
  2. a b c d Chamaerops humilis floridata.com. Viitattu 29.3.2008. (englanniksi)
  3. Otavan Suuri Ensyklopedia, 13. osa (Optiikka - polttokenno), art. Palmut, s. 5040, Otava 1979, ISBN 951-1-05076-1.
  4. Germplasm Resources Information Network (GRIN). Taxon: Phoenix theophrasti Greuter (englanniksi) Viitattu 23.12.2022.
  5. a b Chamaerops humilis Plants For A Future. Viitattu 29.3.2008. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]