Kääpiöpalmu
| Kääpiöpalmu | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
015.jpg) |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Chamaerops humilis L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Kääpiöpalmu Wikispeciesissä |
Kääpiöpalmu (Chamaerops humilis) on palmukasveihin kuuluva pensasmainen kasvi. Se on sukunsa Chamaerops ainoa edustaja ja pohjoisimpana luonnollisesti kasvava palmulaji.
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö [muokkaa]
Kääpiöpalmu on pensasmaisesti kasvava laji, joka voi kuitenkin kasvaa jopa 4,5 metriseksi, mutta jotkut jäävät vain 1,5 metrisiksi.[1] Kääpiöpalmun ulkonäkö vaihtelee huomattavasti. Toiset kasvattavat monia juuriversoja ja saattavat levitä tuuheana peräti 4,5 metrin levyisinä pensaina, kun taas jotkut yksilöt kasvavat korkeudeltaan ja leveydeltään vain hieman reiluun metriin.[1]
Lehtilapa on viuhkamainen. Pienet kirkkaankeltaiset kukat ovat yleensä piilossa lähellä runkoa lehtien takana. Syksyllä kääpiöpalmu kasvattaa pienet noin senttimetrin halkaisijaltaan olevia luumarjoja, jotka ovat tummankeltaisia, ruskeita tai oransseja.[1]
Levinneisyys [muokkaa]
Kääpiöpalmu on pohjoisin luonnonvaraisena kasvava palmulaji. Se on myös ainoa Manner-Euroopassa villinä kasvava palmulaji (Kreetan saarella kasvaa myös taatelipalmun sukuinen endeeminen laji Phoenix theofrasti).[2] Kääpiöpalmun levinneisyysalue käsittää Välimeren alueen. Sitä kasvaa Marokon Atlasvuorilta Espanjaan, Ranskaan ja Turkkiin asti.[1]
Elinympäristö [muokkaa]
Kääpiöpalmuja kasvaa vähäravinteisilla ja kuivilla hiekka- tai kivikkomaastoissa vuorenrinteillä aina 1000 metriin asti.[3]
Kasvi viihtyy parhaiten auringossa, vaikka puolivarjokaan ei ole haitaksi. Kääpiöpalmut kestävät todella hyvin kuivuutta, eivätkä välitä vettyneestä maaperästä. Talvisin se kestää jopa kymmenen asteen pakkasia ja pientä lumentuloa.[1]
Käyttö [muokkaa]
Nuoria kääpiöpalmun lehtisilmuja sekä tuoreita versoja käytetään vihanneksena. Lehdistä saatavasta voimakkaasta kuidusta voidaan valmistaa köysiä ja harjoja. Lisäksi Välimeren alueella kääpiöpalmuista on tehty pensasaitoja.[3]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c d e Chamaerops humilis floridata.com. Viitattu 29. maaliskuuta 2008. (englanniksi)
- ↑ Otavan Suuri Ensyklopedia, 13. osa (Optiikka - polttokenno), art. Palmut, s. 5040, Otava 1979, ISBN 951-1-05076-1
- ↑ a b Chamaerops humilis Plants For A Future. Viitattu 29. maaliskuuta 2008. (englanniksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta kääpiöpalmu Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 
