Kääpiöpalmu
| Kääpiöpalmu | |
|---|---|
015.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Arecales |
| Heimo: | Palmukasvit Arecaceae |
| Suku: | Kääpiöpalmut Chamaerops |
| Laji: | humilis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Chamaerops humilis |
|
| Katso myös | |
Kääpiöpalmu (Chamaerops humilis) on palmukasveihin kuuluva pensasmainen kasvi. Se on sukunsa Chamaerops ainoa edustaja ja pohjoisimpana luontaisesti kasvava palmulaji.
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kääpiöpalmu on pensasmaisesti kasvava laji, joka voi kuitenkin kasvaa jopa 4,5-metriseksi, mutta jotkut jäävät vain 1,5-metrisiksi. Kääpiöpalmun ulkonäkö vaihtelee huomattavasti. Toiset kasvattavat monia juuriversoja ja saattavat levitä tuuheina peräti 4,5 metrin levyisinä pensaina, kun taas jotkut yksilöt kasvavat korkeudeltaan ja leveydeltään vain hieman yli metriin.[2]
Lehtilapa on viuhkamainen. Pienet kirkkaankeltaiset kukat ovat yleensä piilossa lähellä runkoa lehtien takana. Syksyllä kääpiöpalmu kasvattaa pieniä, halkaisijaltaan noin senttimetrin kokoisia luumarjoja, jotka ovat tummankeltaisia, ruskeita tai oransseja.[2]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kääpiöpalmu on pohjoisin luonnonvaraisena kasvava palmulaji. Se on myös ainoa Manner-Euroopassa alkuperäisenä kasvava palmulaji (Kreetan saarella kasvaa myös taatelipalmun sukuinen laji kreetantaateli (Phoenix theophrasti)).[3][4] Kääpiöpalmun levinneisyysalue käsittää Välimeren alueen. Sitä kasvaa Marokon Atlasvuorilta Espanjaan, Ranskaan ja Turkkiin asti.[2]
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kääpiöpalmuja kasvaa vähäravinteisilla vuorenrinteillä ja kuivissa hiekka- tai kivikkomaastoissa aina tuhanteen metriin asti.[5]
Kasvi viihtyy parhaiten auringossa, vaikka puolivarjokaan ei ole haitaksi. Kääpiöpalmut kestävät erittäin hyvin kuivuutta, eivätkä ne välitä vettyneestä maaperästä . Talvisin se kestää jopa kymmenen asteen pakkasia ja pientä lumentuloa.[2]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nuoria kääpiöpalmun lehtisilmuja ja tuoreita versoja käytetään vihanneksena. Lehdistä saatavasta vahvasta kuidusta voidaan valmistaa köysiä ja harjoja. Lisäksi Välimeren alueella kääpiöpalmuista on tehty pensasaitoja.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Gardiner, L.M. & Véla, E.: Chamaerops humilis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.2. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 24.7.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d Chamaerops humilis floridata.com. Viitattu 29.3.2008. (englanniksi)
- ↑ Otavan Suuri Ensyklopedia, 13. osa (Optiikka - polttokenno), art. Palmut, s. 5040, Otava 1979, ISBN 951-1-05076-1.
- ↑ Germplasm Resources Information Network (GRIN). Taxon: Phoenix theophrasti Greuter (englanniksi) Viitattu 23.12.2022.
- ↑ a b Chamaerops humilis Plants For A Future. Viitattu 29.3.2008. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta kääpiöpalmu Wikimedia Commonsissa
