Kääpiöpalmu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kääpiöpalmu
Chamaerops humilis (Zingaro)015.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Arecales
Heimo: Palmukasvit Arecaceae
Suku: Chamaerops
Laji: humilis
Kaksiosainen nimi
Chamaerops humilis
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kääpiöpalmu Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kääpiöpalmu Commonsissa

Kääpiöpalmu (Chamaerops humilis) on palmukasveihin kuuluva pensasmainen kasvi. Se on sukunsa Chamaerops ainoa edustaja ja pohjoisimpana luonnollisesti kasvava palmulaji.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kääpiöpalmu on pensasmaisesti kasvava laji, joka voi kuitenkin kasvaa jopa 4,5 metriseksi, mutta jotkut jäävät vain 1,5 metrisiksi.[1] Kääpiöpalmun ulkonäkö vaihtelee huomattavasti. Toiset kasvattavat monia juuriversoja ja saattavat levitä tuuheana peräti 4,5 metrin levyisinä pensaina, kun taas jotkut yksilöt kasvavat korkeudeltaan ja leveydeltään vain hieman reiluun metriin.[1]

Lehtilapa on viuhkamainen. Pienet kirkkaankeltaiset kukat ovat yleensä piilossa lähellä runkoa lehtien takana. Syksyllä kääpiöpalmu kasvattaa pienet noin senttimetrin halkaisijaltaan olevia luumarjoja, jotka ovat tummankeltaisia, ruskeita tai oransseja.[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kääpiöpalmu on pohjoisin luonnonvaraisena kasvava palmulaji. Se on myös ainoa Manner-Euroopassa villinä kasvava palmulaji (Kreetan saarella kasvaa myös taatelipalmun sukuinen endeeminen laji Phoenix theofrasti).[2] Kääpiöpalmun levinneisyysalue käsittää Välimeren alueen. Sitä kasvaa Marokon Atlasvuorilta Espanjaan, Ranskaan ja Turkkiin asti.[1]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kääpiöpalmuja kasvaa vähäravinteisilla ja kuivilla hiekka- tai kivikkomaastoissa vuorenrinteillä aina 1000 metriin asti.[3]

Kasvi viihtyy parhaiten auringossa, vaikka puolivarjokaan ei ole haitaksi. Kääpiöpalmut kestävät todella hyvin kuivuutta, eivätkä välitä vettyneestä maaperästä. Talvisin se kestää jopa kymmenen asteen pakkasia ja pientä lumentuloa.[1]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoria kääpiöpalmun lehtisilmuja sekä tuoreita versoja käytetään vihanneksena. Lehdistä saatavasta voimakkaasta kuidusta voidaan valmistaa köysiä ja harjoja. Lisäksi Välimeren alueella kääpiöpalmuista on tehty pensasaitoja.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Chamaerops humilis floridata.com. Viitattu 29. maaliskuuta 2008. (englanniksi)
  2. Otavan Suuri Ensyklopedia, 13. osa (Optiikka - polttokenno), art. Palmut, s. 5040, Otava 1979, ISBN 951-1-05076-1
  3. a b Chamaerops humilis Plants For A Future. Viitattu 29. maaliskuuta 2008. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]