Julian Batšynskyi
| Julian Batšynskyi | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. maaliskuuta 1870 Novosilka, Galitsia Itävalta-Unkari |
| Kuollut | 6. kesäkuuta 1940 Neuvostoliitto |
| Ammatti | poliitikko ja kirjailija |
| Muut tiedot | |
| Merkittävät teokset | Ukrajina Irredenta (1895) |
| Järjestö | Ukrainalainen radikaalipuolue |
Julian Oleksandrovytš Batšynskyi (ukr. Юліан Олександрович Бачинський, ven. Юлиа́н Алекса́ндрович Бачи́нский; 28. maaliskuuta 1870 – 6. kesäkuuta 1940) oli ukrainalainen poliitikko ja kirjailija. Hänen kirjansa Ukrajina Irredenta (Lunastamaton Ukraina) vuodelta 1895 oli ensimmäinen julkinen ja avoin esitys Ukrainan itsenäisyydestä. Batšynskyi toimi Ukrainalaisessa radikaalipuolueessa ja esimerkiksi Ukrainan kansantasavallan lähettiläänä Yhdysvalloissa. Myöhemmin hän siirtyi Ukrainan neuvostotasavaltaan, jossa hänet vangittiin Stalinin vainojen aikana vuonna 1935. Batšynskyi kuoli vankileirillä vuonna 1940.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Julian Batšynskyi syntyi Novosilkassa Pidhaitsin piirissä tuolloin Itävalta-Unkarin hallitsemassa Galitsiassa 28. maaliskuuta 1870.[1] Hänen isänsä oli kreikkalaiskatolinen pappi.[2]
Batšynskyi liittyi Ruteeniukrainalaiseen radikaalipuolueeseen (Rusko-ukrajinska radykalna partija, myöhemmin Ukrainalainen radikaalipuolue) 1890-luvulla. Hän edusti puolueen niin sanottua nuorta siipeä, jonka ideologia kehittyi maltillisemmasta vanhemmasta siivestä poiketen kohti marxilaisuutta.[2] Vuonna 1895 Batšynskyi julkaisi teoksen Ukrajina Irredenta (Lunastamaton Ukraina), jossa hän esitti ukrainalaisen kansallisen liikkeen tavoitteena Ukrainan itsenäisyyden. Ukrainan itsenäisyys oli sinänsä vanhempi ajatus, mutta se esitettiin nyt ensimmäistä kertaa julki avoimesti.[3] Vuodet 1905–1906 Batšynskyi matkusti Pohjois-Amerikassa vieraillen paikallisissa ukrainalaisissa siirtolaisyhteisöissä.[4] Hän julkaisi vuonna 1914 niitä sivuavan teoksen Ukraijinska immihratsija v Zjedynenyh’ Deržavah’ Ameryky (Ukrainalaisten maahanmuutto Yhdysvaltoihin).[2]
Keskusvallat romahtivat ensimmäisen maailmansodan seurauksena ja Länsi-Ukrainan kansantasavalta julistettiin itsenäiseksi Itävalta-Unkariin kuuluneen Itä-Galitsian alueella 8. marraskuuta 1918.[3] Batšynskyi oli mukana itsenäisyyden julistuksessa Lvivissä ja toimi kansantasavallan kansallisen neuvoston (Rada) edustajana.[2] Länsi-Ukraina liittyi seuraavan vuoden tammikuussa osia Itä-Ukrainaa hallinneeseen Ukrainan kansantasavaltaan.[3] Batšynskyistä tuli Ukrainan lähettiläs Washingtonissa Yhdysvalloissa samana vuonna.[4] Ukrainan kansantasavalta lakkasi olemasta sodassa Neuvosto-Venäjää vastaan vuonna 1921.[3] Batšynskyi palasi toukokuussa 1921 Eurooppaan, jossa hän toimi entisen Länsi-Ukrainan diktaattorin Jevhen Petruševytšin pakolaishallituksen ministerinä.[2]
Batšynskyi oli alkanut omaksua Neuvostoliiton mukaisia näkemyksiä. Hän alkoi ajaa yhteisymmärrystä Moskovan kanssa ja vuonna 1933 Neuvostoliiton viranomaiset antoivat hänelle luvan matkustaa Neuvosto-Ukrainaan. Batšynskyi oli matkallaan jonkin aikaa pidätettynä Puolassa, mutta viimein kesällä 1934 hän oli saapunut Harkovaan. Harkovassa hän osallistui Ukrainalaisen neuvostotietosanakirjan toimitukseen. 4. marraskuuta vielä samana vuonna 1934 Batšynskyi pidätettiin monien muiden ukrainalaisten älymystön jäsenten ohella. 28. maaliskuuta 1935 Batšynskyi ja Antin Krušelnytskyi tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen.[2] Batšynskyi kuoli vankityöleirillä 6. kesäkuuta 1940. Kuolinpäivää lukuun ottamatta Batšynskyin vaiheita vankityöleirillä ei tunneta. Hänet rehabilitoitiin vuonna 1957.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Marko Robert Stech: Bachynsky, Yuliian Internet Encyclopedia of Ukraine. Viitattu 5.3.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Wojciech Roszkowski ja Jan Kofman: Biographical Dictionary of Central and Eastern Europe in the Twentieth Century, s. 44-45. M.E.Sharpe, 2008. ISBN 978-0-7656-1027-0. (englanniksi)
- ↑ a b c d Johannes Remy: ”6. 7.”, Ukrainan historia. Gaudeamus Helsinki University Press, 2015. ISBN 978-952-495-855-4.
- ↑ a b Ivan Katchanovski, Zenon E. Kohut, Bohdan Y. Nebesio ja Myroslav Yurkevich: Historical Dictionary of Ukraine, s. 35-36. 2. painos. The Scercrow Press, 2013. ISBN 978-0-8108-7847-1. (englanniksi)
| ||||||||||||||
