Juhani Laurinkari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Juhani Laurinkari (s. 8. lokakuuta 1946)[1] on Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan emeritusprofessori.[2] Hän on neljäs suomalainen jäsen Euroopan tieteiden ja taiteiden akatemiassa (European Academy of Sciences and Arts).[3] Hän on myös kyseisen akatemian Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja vuosina 2016–2025[4] ja toimii sosiaali-, laki- ja taloustieteiden (Social Sciences, Law & Economics) varadekaanina 2021-2025.

Opinnot ja loppututkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laurinkari valmistui 21-vuotiaana teologian maisteriksi mutta ei saanut heti pappisvihkimystä, koska tuolloin (vuonna 1968) pappisvihkimyksissä oli 22 vuoden alaikäraja. Lisäksi hän on opiskellut sosiaalipolitiikkaa ja taloustieteitä. Laurinkarilla on yhteensä neljä loppututkintoa ja tohtorin tutkinnot sekä Helsingistä että Wienistä. Laurinkari oli aikanaan Suomen nuorin pappi, nuorin sosiaalipolitiikan tohtori ja nuorin alan professori.[4]

Akateeminen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laurinkari jäi eläkkeelle professorin virasta Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitokselta lokakuussa 2014.[2] Hän on toiminut myös dekaanina Kuopion yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa ennen Itä-Suomen yliopiston perustamista vúonna 2010.[3] Lisäksi Laurinkari on ollut Nürtingenin korkeakoulussa ja Wismarin korkeakoulun taloustietieden tiedekunnassa vierailevana professorina, ja hän johti suomalais-saksalaista tohtorikoulua [4]. Hän on ohjannut yhteensä 68 väitöskirjaa ja toiminut tieteellisten julkaisusarjojen vastaavana toimittajana Kuopion yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa ja Saksassa. [4][5]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laurinkari vietti elämänsä alun lastenkodissa, josta hänet adoptoitiin puolentoistavuoden ikäisenä. Laurinkarin omaan perheeseen kuuluu vaimo, neljä aikuista lasta ja viisi lastenlasta.[4][6]

Poliittinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laurinkari oli kristillisdemokraattien listoilla sitoutumaton eduskuntavaaliehdokas Savo-Karjalan vaalipiirissä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.[4] Tammikuusta 2016 vuoden 2022 alkuun hän toimi puolueen Pohjois-Savon piirin puheenjohtajana.[7]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kirkon ylimmät luottamushenkilöt: Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokousedustajien sosiaalinen tausta ja osallistuminen päätöksentekoon vuoden 1968 kirkolliskokouksessa, Helsingin yliopisto 1972
  • Vihurirokkorokotuksen kustannus-hyötyanalyysi, (yhdessä muiden kanssa) Tampereen yliopisto 1974
  • Über die Beschlussfassung in einer normativen Organisation: die Auswahl der Synodenvertreter der evangelisch-lutherischen Kirche Finnlands und ihr Einfluss auf die Beschlussfassung im Jahre 1973, väitöskirja Helsingin yliopistoon 1976
  • Terveys yhteiskuntapolitiikan tavoitteena, (yhdessä P. Niemelän kanssa) 1978
  • Suomalaista terveyspolitiikkaa, (yhdessä muiden kanssa) WSOY 1978
  • Costs and benefits of influenza vaccination, (yhdessä muiden kanssa) Kuopion yliopisto 1978
  • Regional differentation and change in cooperation: studies of turnover of consumers' cooperatives and cooperative societies and of deposits of cooperative banks on a municipal level in Finland 1968–1975, (yhdessä muiden kanssa) Sosiaalipoliittinen yhdistys 1978
  • Economic health security in Finland, Kuopion korkeakoulu 1979
  • Planning and decision-making in health policy, (yhdessä muiden kanssa) Kuopion korkeakoulu 1979
  • Regionale Differenzierung und Wandel der Passivgeschäfte der Genossenschaftsbanken während der Jahre 1968–1974, Helsingin yliopisto 1979
  • The role of the National Health Insurance in health policy in Finland 1964–1976, Kuopion korkeakoulu 1979
  • Terveydenhuollon hallinto, talous ja suunnittelu, (yhdessä muiden kanssa) Kustannuskiila 1979
  • Die Differenzierung des Genossenschaftsbankwesens in Finland: eine regionale Betrachtung in den Jahren 1903–1974, (yhdessä muiden kanssa) 1979
  • Cost-benefit studies of vaccinations in Finland: health services research by the national board of health in Finland, (yhdessä muiden kanssa) 1980
  • Genossenschaftskassen-/Genossenschaftsbankwesen als Innovation und seine Diffusion 1903–1977, Helsingin yliopisto 1980
  • Osuuspankkitoiminnan alueellinen levinneisyys ja erilaistuneisuus Suomessa vuosina 1903–1977, Helsingin yliopisto 1980
  • Der representative Charakter und die Beschlussfassung in einer normativen Organisation, Helsingin yliopisto 1980
  • Die Einstellung der Funktionäre zur Demokratie im Genossenschaftswesen: Speziell vom Standpunkt der Landwirtschaftsgenossenschaften aus betrachtet, (yhdessä muiden kanssa) Helsingin yliopisto 1983
  • Ideologische Zweiteilung und Einstellungen gegenüber den Prinzipien des Genossenschaftswesens in Finnland: Unterschiede zwischen den Funktionären des SOK-Konsumgenossenschaft und der E-Bewegung, Helsingin yliopisto 1983
  • On the consept of communication within the church: study on consepts of communication within church among trusted persons and employees of the evangelic-lutheran parishes of Espoo, (yhdessä Pauli Niemelän kanssa) Kuopion korkeakoulu 1983
  • Indirect labour costs in Finnish trade in 1981, Helsingin yliopisto 1983
  • Die Beschlussfasser der Genossenschaftsbank, Helsingin yliopisto 1984
  • Osuustoiminta taloudellisen yhteistoiminnan muotona, (yhdessä Vesa Laakkosen kanssa) Helsingin yliopisto 1985
  • Vammainen kaupan palvelujen käyttäjänä, Elinkeinohallitus 1985
  • Typisierung von Funktionsträgern in Genossenschaftten am Beispiel der Landwirtschaftsgenossenschaften in Finnland, 1985
  • Die Prinzipien des Genossenschaftswesen in der Gegenwart, 1985
  • Faktoren, die auf die Einstellung von Funktionsträgern zum Genossenschaftswesen einwirken, väitöskirja 1986
  • Yhteistyön kehittäminen vanhusten sosiaali- ja terveyspalveluissa: Joroisten taksiautokokeiluun perustuva toimintatutkimus, (yhdessä muiden kanssa) Kansaneläkelaitos 1986
  • Vanhukset kaupan palvelujen käyttäjinä, Elinkeinohallitus 1987
  • Vammaisten asumistaso ja asumistapa Suomessa v. 1986, Asuntohallitus 1987
  • Vapaaehtoinen vakuutus osana kansalaisen vakuutusturvaa Elinkeinohallitus 1988
  • Vammaisten asumistaso ja asumistapa Helsingissä: vuosina 1986–1987 suoritettu kysely- ja haastattelututkimus, Helsingin kaupunki 1988
  • Kuluttaja ja uusi teknologia: selvitys uuden teknologian soveltamisen seurannaisvaikutuksista, Elinkeinohallitus 1989
  • Valtakunnallinen vuokratalo-osuuskunta VVO:n asukastutkimus 1989, VVO 1989
  • Genossenschaftswesen: Hand- und Lehrbuch, (toimittanut) 1990
  • Henkilöstökoulutus ennaltaehkäisevän työsuojelun osana: Kuopion kaupungin henkilöstön näkemykset ja kokemukset henkilöstökoulutuksesta v. 1989, Kuopion kaupunki 1990
  • Henkinen hyvinvointi psyykkisen työsuojelun tavoitteena, Kuopion kaupunki 1990
  • Selected papers on cooperation and social policy, (toimittanut) Helsingin yliopisto 1990
  • Unga familjers överskuldsättning, (yhdessä Maija Auvisen kanssa) Nordisk ministerråd 1991
  • Tutkimus Espoon kaupungin arava-asunnoissa asumisesta: asukas kuluttajana, Espoon kaupunki 1991
  • Aufbruch im Osten - mit der ohne Genossenschaften: Marburger Schriften zum Genossenschaftswesen, (yhdessä muiden kanssa) Vandenhoeck & Ruprecht 1992
  • A historical approach on the development of co-operatives: Berliner Hefte zum Internationalen Genossenschaftswesen, 1993
  • International handbook of co-operative organizations, (toimittanut yhdessä E. Dülferin kanssa) 1994
  • Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna: Kuopion Sirkkulanpuisto esimerkkinä 1990-luvun asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta, (toimittanut) ympäristöministeriö 1994
  • Uudistuva osuustoiminta, (yhdessä V. Laakkosen kanssa) 1995
  • Kunta valintatilanteessa, kuka tuottaa ja rahoittaa palvelut? (yhdessä muiden kanssa) 1995
  • Der Transformationsprozess in Osteuropa und in die Genossenschafte, (yhdessä muiden kanssa) 1996
  • Vaihtoehdoksi osuuskunta - yhteisö kunnan palvelutuotannossa, (yhdessä muiden kanssa) 1997
  • Turvaa asumiseen: asumisoikeusko ratkaisu, 2003
  • Osuustoiminta - utopiasta kansainvälisen yrittämisen muodoksi, 2004
  • Kelan etuudet kehitysvammaisille henkilöille 1962–1998, (yhdessä muiden kanssa) 2003
  • Revisiting Values and Rights in a Digitalising World. Ajatushautomo Kompassi, 2018.
  • Kansalaislähtöinen sosiaalipolitiikka kilpailuvaltiossa. Ajatushautomo Kompassi, 2021.
  • Kubon-Gilke, Gisella – Laurinkari, Juhani: Renaissance der Produktivgenossenschaften? Insti­tutionenökonomische und sozialwirtschaftliche Analysen zur Demokratisierung der Wirtschaft in international vergleichender Perspektive. Mit einem Geleitwort von Felix Unger, Ehrenpräsident der Europäischen Akademie für Wissenschaft und Künste. European Academy of Sciences and Arts und von Sami Karhu managing director der Pellervo Coop Center. Metropolis-Verlag, Marburg. 2021
  • Kubon-Gilke, Gisella – Laurinkari, Juhani: Osuuskunnat ja kilpailutalous – Kansainvälinen ver­taileva instutionaalinen ja sosioekonominen analyysi talouden demokratisoitumisesta. Osuustoi­min­takeskus Pellervo ry. 2022
  • Laurinkari, Juhani (ed.) in collaboration with Pauli Niemelä: The Phenomenology of Human Security and Insecurity. Metropolis-Verlag. Marburg. 2022
  • Laurinkari, Juhani: Foreword by the Editor. In: Laurinkari, Juhani (ed.) in collaboration with Pauli Niemelä: The Phenomenology of Human Security and Insecurity. Metropolis-Verlag. Marburg. 2022
  • Laurinkari, Juhani – Poutanen, Veli-Matti: The social insecurity in three European countries. In: Laurinkari, Juhani (ed.) in collaboration with Pauli Niemelä: The Phenomenology of Human Security and Insecurity. Metropolis-Verlag. Marburg. 2022
  • Niemelä, Pauli – Laurinkari, Juhani: Conclusions. In: Laurinkari, Juhani (ed.) in collaboration with Pauli Niemelä: The Phenomenology of Human Security and Insecurity. Metropolis-Verlag. Marburg. 2022
  • Laurinkari, Juhani: Osuustoiminnan arvot ja ihmiskuva. Ajatushautomo Kompassi ry. Helsinki. 2022

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Rantala, Risto (päätoim.): Kuka kukin on 2009, s. 529. Laurinkari, Juhani. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21965-1.
  2. ↑ a b Juhani Laurinkari emeritusprofessoriksi 31.10. uef.fi. 2014. Arkistoitu 2.2.2019. Viitattu 2.2.2019.
  3. ↑ a b Salvén, Kimmo: Laurinkari Euroopan tieteiden ja taiteiden akatemian jäseneksi Kantti.net. 25.3.2010. Viitattu 2.5.2010.
  4. ↑ a b c d e f Kunnas, Kristiina: Professori matkalla eduskuntaan. KD-lehti, 26.3.2015, nro 6, s. 12. KD Mediat oy. (suomeksi)
  5. ↑ Juhani Laurinkari unkarilaisen Corvinus University of Budapest -yliopiston professoriksi uef.fi. 26.9.2018. Arkistoitu 2.2.2019. Viitattu 2.2.2019.
  6. ↑ Kuka olen juhanilaurinkari.fi. Viitattu 2.2.2019.
  7. ↑ Oikaisu: Kristillisdemokraattien Savo-Karjalan piirin puheenjohtaja on Juhani Laurinkari Karjalainen. 25.1.2016. Viitattu 2.2.2019.
Kansainväliset
Kansalliset
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Juhani_Laurinkari&oldid=22260968”