Joonas Konstig

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Joonas Konstig
Joonas Konstig Kirjan ja ruusun päivänä Helsingissä 2013.
Joonas Konstig Kirjan ja ruusun päivänä Helsingissä 2013.
Henkilötiedot
Syntynyt1977 (ikä 46–47)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Tyylilajit novelli, proosa
Esikoisteos Ahneet ja viattomat (2008)
Palkinnot

Kalle Päätalo -palkinto (2012)

Aiheesta muualla
Kotisivut
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Joonas Konstig (s. 1977 Helsinki)[1] on suomalainen kirjailija.

Konstig on opiskellut kulttuuriantropologiaa ja kirjallisuutta Helsingin yliopistossa.[2] Konstigin esikoisteos, novellikokoelma Ahneet ja viattomat (2008), oli ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon ja Tiiliskivi-palkinnon saajaksi.[3] Konstigin novelli ”Pajunkissat” oli äidinkielen ylioppilaskokeen aineistona keväällä 2010.[4] Hänen novellejaan on julkaistu myös antologioissa. Käännöksistä mm. englanniksi ovat ilmestyneet Douglas Robinsonin kääntäminä novellit “Pussy Willows” (“Pajunkissat”) ja “The Right Place” (“Sopiva paikka”), joista viimeisin Lola M. Rogersin toimittamassa teoksessa Words Without Borders (2014).

Konstigin esikoisromaani Kaikki on sanottu (2011) sai Gummeruksen Kalle Päätalo -palkinnon vuonna 2012.[5] Hänen toinen romaaninsa Totuus naisista ilmestyi vuonna 2013 ja kolmas romaani Perkele vuonna 2015.[6] Joulukuusta 2013 kesäkuuhun 2015 Konstig kirjoitti ruoka-aiheisia kolumneja Helsingin Sanomiin. Häneltä ilmestyi ruoka-aiheinen teos Pyhä ruoka: Mitä oikein saa syödä? syksyllä 2016. Konstig on kritisoinut muun muassa kasvissyöntiä.[2] Vuodesta 2016 alkaen Konstig on toiminut kouluttajana yrityksessä Tarina-akatemia. Hän oli yhdessä tiedetoimittaja Marko Hamilon kanssa perustamassa Oikea Media -verkkolehteä vuonna 2017, mutta jätti lehden pian sisältöön pettyneenä.[7][8]

Konstig opettaa luovaa kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa.[2] Hän on ollut Suomen Kirjailijaliiton jäsen vuodesta 2012lähde?. Konstig on kirjoittanut kolumneja myös muun muassa Kirkko ja Kaupunki -lehteen[9]. Hän on esiintynyt puhujana useissa kirjallisuus-, kulttuuri- ja ruoka-aiheisissa tilaisuuksissa. Teoksen Vuosi herrasmiehenä (2017) jälkeen Konstig on pitänyt myös koulutuksia tapakulttuurista.

Vuodesta 2016 Konstig on kirjoittanut lautapeliaiheista blogia Puutyöläinen.[10]

Elokuussa 2017 Konstigin romaani Perkele oli HelMet-kirjallisuuspalkintoehdokkaana.[11]

Konstigin teoksesta Vuosi herrasmiehenä (WSOY, 2017) ilmoitettiin jouluna 2018 olevan suunnitteilla elokuva.[12]

Konstig on kirjoittanut kolumneja Yleisradiolle vuodesta 2020. Hän on Espoon Kirjailijoiden puheenjohtaja vuodesta 2021. lähde?

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Konstig, Joonas Kirjasampo.fi. Viitattu 4.9.2015.
  2. a b c Kanerva, Arla: Joonas Konstig on uhanalainen yksilö Ylioppilaslehti. 5.2.2016. Viitattu 25.2.2016.
  3. Ahneet ja viattomat Joonas Konstigin verkkosivut. Viitattu 4.9.2015.
  4. Äidinkieli II, esseekoe Yle.fi. Viitattu 4.9.2015.
  5. Gummerus palkitsee kirjailija Pekka Hiltusen ja Joonas Konstigin sekä suomentaja Raimo Salmisen 28.1.2012. Gummerus. Viitattu 4.9.2015.
  6. Joonas Konstig Gummerus. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 4.9.2015.
  7. JK: Tiemme erosivat Oikean Median kanssa Joonas Konstig. 4.4.2017. Viitattu 5.4.2017.
  8. Mikko Niemelä, He omistavat kohutun Oikea Median: Kirjailija, toimittaja, Suomen Kuvalehti 8.2.2017, viitattu 25.7.2022
  9. Haku - Kirkko ja kaupunki kirkkojakaupunki.fi. Viitattu 27.2.2017.
  10. Puutyöläinen Puutyöläinen. Viitattu 27.2.2017.
  11. Helmet-kirjallisuuspalkinnon finalistit 2017 helmet.fi. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 22.11.2017.
  12. JK: Vuosi herrasmiehenä optioitu elokuvaksi Joonas Konstig. 18.12.2018. Viitattu 26.4.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]