Jonathan Quick

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jonathan Quick
Jonathan Quick.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 21. tammikuuta 1986 (ikä 28)
Milford, Connecticut,
Yhdysvallat
Kansalaisuus Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Pelipaikka maalivahti
Hanska vasen
Pituus 185 cm
Paino 97 kg
Lempinimi Jon
Seura
Seura Los Angeles Kings
Sarja NHL
Pelinumero 32
Pelaajaura
Pääsarjaura 2007–
NHL-varaus 72. varaus, 2005
Los Angeles

Jonathan Douglas Quick (s. 21. tammikuuta 1986 Milford, Connecticut, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen jääkiekkomaalivahti ja olympiamitalisti, joka torjuu NHL-joukkue Los Angeles Kingsissä. Hän on joukkueen ykkösmaalivahti ja kolmannen kierroksen varaus kesältä 2005, kun Kings varasi Quickin numerolla 72.

Kaudella 2011–2012 Quick voitti Stanley Cupin Los Angeles Kingsissä. Quick sai pudotuspelien arvokkaimmalle pelaajalle myönnettävän Conn Smythe Trophyn samalla kaudella. Näin hänestä tuli Brian Leetchin ja Tim Thomasin jälkeen kolmas yhdysvaltalainen jääkiekkoilija, joka on voittanut Conn Smythen. Quick torjui pudotuspeleissä 20 ottelua, joista 16 päättyi Kingsin voittoon. Pudotuspeleissä hänen päästettyjen maalien keskiarvonsa oli 1,41 ja torjuntaprosenttinsa 94,6.[1]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stanley Cup
Stanley Cup winner.gif Los Angeles Kings 2012
Stanley Cup winner.gif Los Angeles Kings 2014

Quick pelasi ennen varaustaan kolme vuotta USHS-joukkue Avon Old Farmsissa. Sen jälkeen hän pelasi vuodet 2005–2007 Massachusetts Amherstin yliopistojoukkueessa, jossa Quick valittiin Hockey Eastin sekä NCAA:n itäisen konferenssin toiseen tähdistökentälliseen. Quick siirtyi kaudeksi 2007–2008 Los Angeles Kingsin organisaatioon. Hän pelasi suurimman osan kaudestaan ECHL-joukkue Reading Royalsissa. Quick sai peliaikaa myös 19 ottelun verran AHL-joukkue Manchester Monarchsista ja kolmen ottelun verran NHL:stäkin. Hän debytoi NHL:ssä 6. joulukuuta 2007, jolloin Quick torjui 8-2 -voiton Buffalo Sabresista.

Kauden 2008–2009 Quick aloitti farmissa, jossa hän taisteli ykkösvahdin paikasta Jonathan Bernierin kanssa. Quick sai joulukuussa 2008 kutsun NHL:ään, kun Kingsin kakkosmaalivahti Erik Ersberg kärsi nivusvammasta. Hän nousi nopeasti kolmosvahdin paikalta joukkueen ykkösvahdiksi ja syrjäytti myös Jason LaBarberan, joka kaupattiin kauden aikana Vancouver Canucksiin. Quick pelasi tulokaskaudellaan 44 NHL-ottelua ja torjui niissä neljä nollapeliä. Sittemmin hän on vakinnuttanut paikkansa Kingsin ykkösmaalivahtina.

Lokakuussa 2010 Quick teki Kingsin kanssa kevääseen 2013 ulottuvan jatkosopimuksen. Kauden 2013-2014 runkosarjan päätteeksi Quickille myönnettiin Los Angeles Kingsin riveissä William M. Jennings Trophy runkosarjassa vähiten maaleja päästäneenä maalivahtina. Kausi 2013-2014 päättyi lopulta Quickin Stanley cup juhliin Kingsin kanssa jo toista kertaa kolmen kauden aikana.

Maajoukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitalit
Maa: Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Vancouver 2010 jääkiekko

Quick voitti olympiahopeaa Vancouverin olympialaisista 2010. Hän ei kuitenkaan saanut torjuntavastuuta Yhdysvaltain joukkueesta toimiessaan joukkueen kolmosmaalivahtina. Quick valittiin vuoden 2014 talviolympialaisiin Sotshiin edustamaan Yhdysvaltoja ja Quick oli turnauksessa joukkueen ykkösmaalivahti. Yhdysvallat sijoittui lopulta neljänneksi hävittyään pronssiottelun Suomelle 5-0.

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Quickilla on vaimo Jaclyn ja tytär Madison Mychal Quick (s. 2011). Jaclynin sisko Alicia on naimisissa Buffalo Sabersin Matt Moulsonin kanssa. Moulson on aiemmin pelannut Quickin joukkuetoverina Los Angeles Kingsin organisaatiossa kausina 2007–2008 ja 2008–2009.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Palomäki, Ilkka: Ilmiömäinen Kings-maalivahti harvalukuiseen joukkoon Yle.fi. 12.6.2012. Yle. Viitattu 12.6.2012.