Jodiasetamidi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jodiasetamidi
Tunnisteet
CAS-numero 144-48-9
IUPAC-nimi 2-jodiasetamidi
SMILES C(C(=O)N)I [1]
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C2H4INO
Moolimassa 184,962 g/mol
Sulamispiste 94,5 °C [2]

Jodiasetamidi (C2H4INO) on asetamidin johdos. Jodiasetamidia käytetään yleisesti biokemiassa proteiineja alkyloivana reagenssina.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Proteiinien rakenteen selvittämisessä käytetään apuna alkylointireagensseja, kuten jodiasetamidia tai jodietikkahappoa, estämään disulfidisidosten muodostuminen, jolloin proteiinien yhteenliittymistä ei tapahdu. Reaktio on tyypiltään nukleofiilinen substituutioreaktio kysteiiniaminohapon sulfhydryyliryhmien kanssa. Proteiinien alkyloimiseen voidaan käyttää jodiasetamidin tai jodietikkahapon sijasta muun muassa N-etyylimaleimidia.[3][4][5]

Myrkyllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jodiasetamidi on myrkyllistä. Hengitettynä yhdiste aiheuttaa yskää ja polttavaa tunnetta kurkussa. Nieltynä se aiheuttaa huonovointisuutta ja oksentelua. Jodiasetamidin on todettu olevan karsinogeeninen ja mutageeninen.[6] Jodoasetamidi on genotoksisempi kuin bromiasetamidi tai klooriasetamidi.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Iodoacetamide – Substance summary NCBI. Viitattu 30. joulukuuta 2009.
  2. Physical properties: Iodoacetamide NLM Viitattu 1.1.2010
  3. Bret A. Shirley: Protein stability and folding: theory and practice, s. 222. Humana Press, 1995. ISBN 978-0-89603-301-6. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.1.2010). (englanniksi)
  4. Roger L. Lundblad: Chemical reagents for protein modification, s. 141. CRC Press, 2005. ISBN 9780849319839. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.1.2010). (englanniksi)
  5. Owen R. Fennema: Food chemistry, s. 418. CRC Press, 1996. ISBN 978-0824796914. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.1.2010). (englanniksi)
  6. Iodoacetamide- Material Safety Data Sheet (PDF) Sigma-Aldrich. Viitattu 1.1.2010. (englanniksi)
  7. Alok Dhawan, Diana Anderson: The Comet Assay in Toxicology, s. 90. RSCPublishing, 2009. ISBN 978-0-85404-199-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.1.2010). (englanniksi)
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.