Jevhen Plužnyk
| Jevhen Plužnyk | |
|---|---|
| Євген Плужник | |
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. joulukuuta 1898 Kantemyrivka, Voronežin kuvernementti, Venäjän keisarikunta |
| Kuollut | 31. tammikuuta 1936 (37 vuotta) Solovetskin saaret, Neuvostoliitto |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Salanimi | Kantemyrjanyn [1] |
| Tuotannon kieli | ukraina |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Jevhen Plužnyk, ukr. Євген Плужник, (6. joulukuuta 1898 Kantemyrivka, Voronežin kuvernementti – 31. tammikuuta 1936 Solovetskin saaret, Neuvostoliitto) oli ukrainalainen runoilija. Hän kuoli vankeudessa Stalinin vainoissa[2]
Plužnyk kuului 1923–1928 kiovalaisiin kirjailijaryhmiin Aspys, Lanka ja MARS ja julkaisi runoja useissa neuvostoukrainalaisissa aikakauslehdissä. Hän ehti julkaista eläessään vain kaksi runokokoelmaa, Dni (suom. Päiviä) 1926 ja Rannia osin (suom. Alkusyksy) 1927; kolmas, Rivnovaha (suom. Tasapaino), ilmestyi hänen kuolemansa jälkeen emigranttilaitoksena Augsburgissa 1948. Hän kirjoitti myös romaanin Neduha (1928, suom. Tauti), jonka myynti kiellettiin pian sen ilmestymisen jälkeen. Kaksi näytelmää, Profesor Suhorab ja U dvori na peredmisti (suom. Esikaupungin pihalla), ilmestyi 1929 julkaisussa Žyttia i revoljutsija; draamarunoa Škidnyky (suom. Kiusantekijät) ei ole julkaistu. Plužnyk käänsi venäläistä kirjallisuutta ukrainaksi ja kokosi Valerijan Pidmohylnyin kanssa sanakirjan ukrainankielisestä virallisesta fraseologiasta (1926) ja Vasyl Atamanjukin ja Feliks Jakubovskyin kanssa Ukrainan runouden antologian (1930–1932).[2]
Plužnyk oli 1920-luvulla hienoimpia ukrainalaisia runoilijoita, jota on verrattu Rainer Maria Rilkeen, mutta virallinen puoluekritiikki suhtautui vihamielisesti hänen mietiskelevään, lakoniseen ja usein synkkämieliseen lyriikkaansa ja vallankumouksen julmuuksien ja neuvostotodellisuuden kuvauksiinsa. Romaanin kieltämisen jälkeen hän ei enää julkaissut juuri mitään. Hänet pidätettiin joulukuussa 1934 monien muiden ukrainalaisten kulttuurin edustajien kanssa, ja maaliskuussa 1935 sotilastuomioistuin tuomitsi hänet kuolemaan. Tuomio muutettiin kymmenen vuoden vankeudeksi Solovetskin saarilla. Hän kuoli siellä pian tuberkuloosiin, johon hän oli sairastunut 1926. Hänen maineensa puhdistettiin suojasään aikana 1956, ja koottujen runojen kokoelmia ilmestyi Kiovassa 1966 ja 1988. Sensuroimaton laitos ilmestyi Münchenissä 1979.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Czech National Authority Database. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b c Senkus, Roman: Pluzhnyk, Yevhen Internet Encyclopedia of Ukraine. päivitetty 2013. Viitattu 11.9.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jevhen Plužnyk Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
