Jatvingit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Venäläinen näkemys itäisen Keski-Euroopan heimoista 600- ja 700-luvuilla (venäjäksi). Jatvingit mainitaan violetin alueen eteläosassa (ятвяги).

Jatvingit[1] eli jatvjagit[1] (valkoven. яцвя́гі, jatsvjahi, liett. jotvingiai, sūduviai, dainuviai, poleksėnai, puol. jaćwingowie, jaćwięgowie, latv. jātvingi, ven. Ятвя́ги, jatvjagi, muin.-ven. jatvezj) olivat nykyisen Valko-Venäjän Hrodnan alueen länsiosassa, Liettuan eteläosissa sekä Puolan Lublinin ja Podalskien voivodikunnan alueilla asunut balttilainen pääheimo. Heitä pidetään kolmen itäslaavilaisten heimon ohella yhtenä valkovenäläisten kantaheimoista.[2][3] Heimon tärkeimmät asuinalueet sijoittuivat Hrodnan lähiseudulle, sekä Läntisen Bugjoen varsille aiempien Lomzan ja Lublinin läänien alueella. [1]

Jatvingit mainitaan usein venäläisissä aikakirjoissa ja taistelivat 900-luvulta lähtien milloin venäläisten ja milloin puolalaisten kanssa. 1200-luvun lopussa historialliset maininnat vähenevät. [1]

On arveltu, että jatvingit ovat ehkä kutsuneet itseään nimellä dainava (deinova, denova; valkoven. дайнава, дайнова). Sekä Valko-Venäjän Hrodnan alueella että Liettuan puolella on nykyäänkin useita kyliä, joiden nimi on Dainava (ven. Дайнава) tai Dainova ven. Дайнова).[4] Vielä 1800-luvulla joidenkin kylien asukkaat puhuvat omituisena pidettyä, vanhanaikaista liettuan kieltä. [1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Jatvingit (Ensimmäisen suomenkielisen tietosanakirjan sivujen verkkoversio osana Project Runebergiä) Tietosanakirja, osa 3. 1909-1922. Tietosanakirja-Osakeyhtiö (Otava ja WSOY). Viitattu 17.11.2013.
  2. Leppänen, I.: Historia ennen neuvostoaikaa, s. 31-57. Artikkeli teoksessa Luukkanen A. (toim.), 2009: Tuntematon Valko-Venäjä. Helsinki: Edita Prima Oy, 2009. ISBN 978-951-37-5445-7.
  3. Andrew Wilson: Belarus: the last European dictatorship, s. 18-32 (Kpl 2: Litva) ja 33-47 (Kpl 3: Ruthenia). Mainintoja jatvingeistä mm. sivuilla 20, 24, 28,. London: Yale University Press, 2011. ISBN 978-0-300-13435-3. (englanniksi)
  4. Respublika Belarus Atlas Avtomobilynyh Dorog 1:200 000. sivuilla 44-45 näkyy rajan molemmin puolin muutaman kymmenen kilometrin etäisyydellä LT-BY-rajasta useita kyliä nimellä Dainava tai Dainova. Minsk: RUP Belkartografija ja Gosudarstvennyi komitet po imuštšestvu Respubliki Belarus, 2011. ISBN 978-985-508-104-4. (venäjäksi), osin (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]