Japaninluumu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Japaninluumu
W sumomo4061.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophyta
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Suku: Prunus
Alasuku: Luumut Prunus
Laji: salicina
Kaksiosainen nimi
Prunus salicina
Lindl., 1830[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Japaninluumu Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Japaninluumu Commonsissa

Japaninluumu (Prunus salicina) on puulaji laajassa, yli 400-lajisessa ruusukasvien suvussa Prunus.[2] Laji on kotoisin itäisestä Aasiasta, nykyään sitä viljellään jonkin verran hedelmäpuuna muuallakin lauhkean vyöhykkeen alueella. Japaninluumu sekoitetaan joskus japaninaprikoosiin (Prunus mume), jota myös kutsutaan usein luumuksi.

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japaninluumu on pienehkö kesävihanta puu. Se kasvaa yleensä 9–12 metriä korkeaksi. Oksat ovat väritykseltään purppuranruskeat tai punaruskeat ja versot kellertävän punaiset. Talvisilmut ovat violetinpunaisia ja yleensä kaljuja.[1]

Lehdet ovat ruodillisia ja korvakkeellisia, korvakkeet ovat muodoltaan tasasoukkia ja laidoiltaan nystykarvaisia. Lehtiruodit ovat 1–2 senttimetriä pitkiä ja niissä on kaksi mesiäistä. Lehden lapa on yleensä 6–8 senttimetriä pitkä ja muodoltaan pitkänpyöreä, vastapuikea tai suikea. Lehti on yleensä teräväkärkinen, kiilatyvinen ja kaksinkertaisesti nyhälaitainen.[1]

Kukinta tapahtuu huhtikuussa. Kukat kasvavat yleensä kolmittain.[1] Ne ovat kaksineuvoisia ja hyönteispölytteisiä.[3] Kukkaperä on 1–1,5-senttimetrinen. Verholehdet ovat muodoltaan pyöreähkön puikeita. Terälehdet ovat muodoltaan pitkänpyöreitä tai vastapuikeita ja väritykseltään valkoisia. Kukka on 1,5–2,2 senttimetriä leveä halkaisijaltaan.[1]

Hedelmät kypsyvät heinä- tai elokuussa. Hedelmä on muodoltaan yleensä pallomainen luumarja. Se on kypsänä useimmiten punainen tai keltainen. Hedelmä on yleensä halkaisijaltaan 3,5–5-senttimetrinen, mutta viljelylajikkeiden hedelmät saattavat olla suurempiakin. Luumarjan kivi on yleensä munanmuotoinen.[1]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japaninluumun hedelmä on syötävä ja sitä käytetään ravinnoksi sekä tuoreena että kypsennettynä. Hedelmästä valmistetaan piirakoita, hilloja ja säilykkeitä.[3] Hedelmiä käytetään eniten itäisessä ja kaakkoisessa Aasiassa. Niistä tehdään alueella myös hedelmäliköörejä.

Japaninluumua on myös käytetty lääkekasvina. Lisäksi kasvin hedelmistä ja lehdistä on valmistettu väriaineita.[3]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japaninluumu kasvaa kotoperäisenä Itä-Aasiassa suuressa osassa Kiinaa ja Taiwanin saarella. Se viihtyy avarissa metsissä, metsien laidoilla, pensaikoissa ja jokirannoilla. Sitä esiintyy 200 metrin korkeudelta vuoristoihin 2600 metrin korkeuteen.[1] Laji kasvaa monenlaisilla kasvupaikoilla, mutta menestyy parhaiten hiesuisella hyvin vettä läpäisevällä maaperällä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Prunus salicina Flora of China. 24.6.2003. eFloras.org. Viitattu 21.8.2012. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Prunus salicina Flora of China. Viitattu 21.8.2012. (englanniksi)
  2. ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkielinen nimi) Suomen Biologian Seura Vanamon putkilokasvien nimistötoimikunta. Viitattu 21.8.2012.
  3. a b c d Prunus salicina Plants for a Future. Viitattu 21.8.2012. (englanniksi)