Japan

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo yhtyeestä, valtiosta katso Japani.
Japan marraskuussa 1982.

Japan oli brittiläinen vuonna 1974 Lewishamissa perustettu uuden aallon pop/rockyhtye. Yhtye aloitti glam rock -yhtyeenä, mutta nousi suosioon uusromanttisella synth popilla 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa.[1]

Japan voitti levy-yhtiön järjestämän kykyjenetsintäkilpailun ja sai sopimuksen Saksan Ariola-Hansa Recordsille vuonna 1977. Seuraavana vuonna ilmestyivät albumit Adolescent Sex ja Obscure Alternatives, jotka jäivät vaille huomiota yhtyeen kotimaassa ja Yhdysvalloissa, mutta myivät hyvin muun muassa Japanissa ja Alankomaissa.

Vuoden 1979 kolmosalbumi Quiet Life muutti Japanin tyyliä aiemmasta kitaravetoisesta musiikista elektronisempaan soundiin. Se nousi Britannian albumilistan sijalle 53 ja nimikkosingle "Quiet Life" nousi seuraavana vuonna uudelleenjulkaistuna Top20:een. Samoihin aikoihin äänitetty, muttei albumilla oleva Smokey Robinson -cover "I Second That Emotion" nousi Britanniassa singlelistan kärkikymmenikköön.

Yhtyeen kaksi viimeistä studioalbumia Gentlemen Take Polaroids (1980) ja Tin Drum (1981) julkaistiin Virgin-levymerkillä. Tin Drumin single "Ghosts" oli iso hitti Britanniassa nousten listavitoseksi. Yhtye kuitenkin hajosi juuri noustuaan suosionsa huipulle. Viimeiset esiintymiset Britanniassa olivat kuusi loppuunmyytyä keikkaa Lontoon Hammersmith Apollossa marraskuussa 1982. Viimeinen esiintyminen oli Japanin Nagoyassa 16. joulukuuta 1982. Seuraavana vuonna ilmestyi vielä lähinnä livemateriaalista koostettu tupla-albumi Oil on Canvas, joka nousi Britannian albumilistan viidenneksi.

Yhtye palasi yhteen vuosikymmenen lopulla ja äänitti syyskuun 1989 ja huhtikuun 1990 välillä Miravelin studiolla Ranskassa albumin Rain Tree Crow. Projekti jäi kertaluonteiseksi.

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japanin jälkeen menestyksekkäimmän uran soittajista on luonut David Sylvian, joka on työskennellyt muun muassa Ryūichi Sakamoton, Holger Czukayn ja Robert Frippin kanssa.

Sekä Jansen että Barbieri ovat osallistuneet useille David Sylvianin sooloalbumeille.

Richard Barbieri soittaa nykyään Suomessakin useaan otteeseen esiintyneessä Porcupine Tree-yhtyeessä.

Mick Karn teki yhteistyötä mm. Bauhaus-yhtyeen Pete Murphyn kanssa sekä sooloalbumeita. Hän vieraili Suomessa italialaisen laulajatar Alicen taustakokoonpanossa 1996.

Mick Karn menehtyi syöpään 4.1.2011[2]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Adolescent Sex, huhtikuu 1978
  • Obscure Alternatives, marraskuu 1978
  • Quiet Life, helmikuu 1980 (brittilistan #53)
  • Gentlemen Take Polaroids, marraskuu 1980 (#45)
  • Tin Drum, marraskuu 1981 (#12)
  • Oil on Canvas, kesäkuu 1983 (#5, pääosin livenä äänitetty tupla-albumi, mukana joitakin uusia instrumentaaliraitoja)
  • Rain Tree Crow, huhtikuu 1991 (#24, julkaistu yhtyenimellä "Rain Tree Crow")

Kokoelmalevyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Assemblage, 1981 (#26, varhaista ja albumeilla julkaisematonta materiaalia)
  • Exorcising Ghosts, 1984 (#45, Virgin Recordsin aikaista materiaalia)
  • The Very Best of Japan, 2006 (remasteroitu kokoelmalevy, jossa kappaleita sekä Hansa-Ariolan että Virginin ajalta)

Singlet ja EP:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • "Don't Rain On My Parade"/"Stateline" (julkaisumaat: Britannia, Saksa, Australia, Italia) 1978
  • "Adolescent Sex"/"Don't Rain On My Parade" (Espanja) 1978
  • "The Unconventional"/"Lovers On Main Street" (Japani) 1978
  • "The Unconventional"/"Adolescent Sex" (uudelleenäänitetty versio Adolescent Sexistä, Britannia) 1978
  • "Adolescent Sex"/"Transmission" (uudelleenäänitetty versio Adolescent Sexistä, Italia) 1979
  • "Adolescent Sex"/"Sometimes I Feel So Low" (uudelleenäänitetty versio Adolescent Sexistä, Saksa, Hollanti, Ranska) 1978
  • "Sometimes I Feel So Low"/"Love Is Infectious" (Britannia, USA, Japani) 1978
  • "Deviation"/"Suburban Berlin" (Hollanti) 1979
  • "Life In Tokyo"/"Life In Tokyo (Part Two)" (Britannia, USA, Kanada, Saksa, Ranska, Japani, Australia, Italia) 1979
  • "Quiet Life"/"Halloween" (Japani) 1979
  • "I Second That Emotion"/"European Son" (Japani) 1980
  • "I Second That Emotion"/"Quiet Life" (Britannia, Saksa, Hollanti) 1980
  • "Special Edition EP" (Kanada) 1980
  • "Live In Japan EP" (Saksa, Hollanti, Belgia) 1980
  • "Gentlemen Take Polaroids EP" (Britannia, Saksa, Japani) 1980
  • "The Singles EP" (Japani) 1981
  • "The Art of Parties"/"Life Without Buildings" (Britannia) 1981 - myös kanadalainen EP, jossa kaksi raitaa "Gentlemen Take Polaroids" EP:ltä
  • "The Art of Parties"/"My New Career" (Australia, Japani) 1981
  • "Life In Tokyo"/"European Son" (Britannia, Saksa) 1981
  • "Quiet Life"/"A Foreign Place" (Britannia) 1981
  • "Visions Of China"/"Taking Islands In Africa" (Britannia, Australia) 1981
  • "European Son (remix)"/"Alien" (Britannia, Saksa) 1981
  • "Ghosts"/"The Art Of Parties (live version)" (Britanniassa ja muualla pois lukien Japani) 1982
  • "Cantonese Boy"/"Burning Bridges" (Britannia) 1982 - myös tuplapakkausversio, jossa ylimääräisiä raitoja
  • "I Second That Emotion (remix)"/"Halloween" (Britannia, Saksa) 1982
  • "Life In Tokyo (remix)" (Britannia) 1982
  • "Nightporter"/"Ain't That Peculiar" (Britannia, Saksa) 1982
  • "Nightporter EP" (Japani) 1982 – Britannian julkaisujen B-puolia
  • "All Tomorrow's Parties"/"In Vogue" (Britannia) 1983
  • "Canton"/"Visions Of China" (live versions) (Britannia) 1983
  • "Blackwater" (Britannia) 1991 (nimellä Rain Tree Crow)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

http://www.mickkarn.net

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]