Janina Fialkowska

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Janina Fialkowska

Janina Fialkowska OC (s. 7. toukokuuta 1951 Montréal, Québec) on kanadalainen pianisti. Hän on tullut tunnetuksi etenkin romanttisen ohjelmiston, kuten sekä Frédéric Chopinin että Franz Lisztin tuotantojen tulkitsijana.[1][2]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fialkowska aloitti pianonsoiton opiskelun 4-vuotiaana[2][3] äitinsä johdolla.[2] Äiti itse oli aikoinaan opiskellut pianonsoittoa Pariisissa Alfred Cortot'n luokalla. Isän puolelta Fialkowskalla on puolalaiset juuret.[4] Fialkowska siirtyi Montréalissa toisen Cortot'n oppilaan, Yvonne Hubert'n oppiin. 12-vuotiaana hän teki debyyttinsä esiintymällä Montréalin sinfoniaorkesterin solistina.[3] Hän valmistui Montréalin yliopistosta ja suoritti opintoja myös Pariisissa Yvonne Leféburen sekä Juilliard Schoolissa Sascha Gorodnitzkin johdolla.[1]

Vuonna 1974 Fialkowska tuli palkituksi ensimmäisessä kansainvälisessä Arthur Rubinstein -pianomestarikilpailussa. Tämän jälkeen hän sai tukijakseen Arthur Rubinsteinin.[2][3] Fialkowska pääsi esiintymään keskeisten orkesterien kanssa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa muiden muassa sellaisten kapellimestarien kuin Charles Dutoit'n, Kirill Kondrašinin, Georg Soltin[1], Zubin Mehtan, Bernard Haitinkin, Lorin Maazelin, Roger Norringtonin ja Yannick Nézet-Séguinin johdolla.[2] Fialkowska on kantaesittänyt useita teoksia, kuten Lisztin ennestään tuntemattoman kolmannen pianokonserton[2] (1990) sekä Libby Larsenin (1991), Marjan Mozetichin (2000) ja John Burgen konsertot (2010). Vuonna 1992 hän piti Pohjois-Amerikan-ensiesityksen Andrzej Panufnikin pianokonsertosta. Fialkowskan ohjelmistoon on kuulunut myös teoksia esimerkiksi Johann Sebastian Bachilta, Ludwig van Beethovenilta, Béla Bartókilta ja Witold Lutosławskilta. Fialkowska perusti Piano Six - ja Piano Plus -muusikkoryhmät.[1]

Fialkowskan saamien palkintojen ja tunnustusten joukossa ovat Order of Canadan upseerin arvo, Kenraalikuvernöörin palkinto elinikäisistä saavutuksista klassisessa musiikissa (2012) ja kunniatohtorinimitykset. Fialkowska on saanut tunnustuksia myös levyillään, esimerkiksi BBC Music Magazinen "vuoden soitinmusiikki-CD:n palkinnon" (2013) ja kanadalaisen Juno-palkinnon (2018). Hän on pitänyt laajalti mestarikursseja ja vuosittaista kansainvälistä pianoakatemiaa Baijerissa. Hän on myös usein istunut merkittävien pianokilpailujen tuomaristoissa.[2]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fialkowska on naimisissa Harry Oesterlen kanssa.[3]

Sairaus ja toipuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2002 Fialkowskalta poistettiin vasemmasta käsivarresta syöpäkasvain.[1] Aiheutuneen tilapäisen halvauksen aikana Fialkowska teki esiintymisiä yksikätisenä soittajana.[5] Toipumisjaksonsa jälkeen hän palasi täysipainoiselle uralleen.[1][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]