Jani Erola
| Jani Erola | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | [1] |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | sosiologian professori |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Turun yliopisto (YTM 1997, FT 2004) |
| Instituutti | Turun yliopisto |
| Tutkimusalue | sosioekonominen periytyvyys, sosiaalinen liikkuvuus, sosiaalinen eriarvoisuus, perheenmuodostus, sosiologian tutkimusmenetelmät, hyvinvointivaltioasenteet |
| Palkinnot | Suomalainen Tiedeakatemia (jäsen 2021-) |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Jani Petteri Erola (s. 1974[2]) on suomalainen filosofian tohtori, tutkija ja Turun yliopiston sosiologian professori.[3] Hän on keskittynyt tutkimuksissaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen ja sen periytyvyyteen.[4]
Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Erola tuli ylioppilaaksi Lahden lyseon lukiosta vuonna 1993. Hän valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Turun yliopistosta vuonna 1997 ja filosofian tohtoriksi taloussosiologian alalta Turun kauppakorkeakoulusta vuonna 2004.[5] Hänen englanninkielinen väitöskirjansa (2004) oli otsikoitu A remedy with rationalities : improved rational action theory with empirical content as a solution to the fallacies in sociology.[6]
Tutkimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Erolan toimittamassa, Erikson-Goldthorpen ammattiluokitusta yhteiskuntaluokkajaottelun pohjana käyttävässä teoksessa Luokaton Suomi? useat tutkijat Erolan ohella nostavat yhteiskuntaluokan käsitteen takaisin merkittäväksi eriarvoisuutta määrittäväksi tekijäksi 2000-luvun Suomessa[7]. Teoksessa Erola kirjoittaa, että työväenluokkien osuus on Suomessa moniin muihin maihin verrattuna edelleen korkeaa ja että keskiluokan kasvu johtuu pikemminkin maanviljelijöiden vähentymisestä kuin työväenluokan pienentymisestä. Yksi kirjan pääteeseistä on myös se, että taloudellinen eriarvoisuus ei johdu enää niinkään työväenluokan huono-osaisuudesta kuin ylimmän luokan kasvaneesta hyväosaisuudesta. Erola myös väittää, että luokkien sisäiset erot ovat kasvaneet ja että luokka-asemat periytyvät helposti sukupolvilta toisille.lähde?
Erola oli mukana varhaiskasvatuksen ja koulutuksen korrelaatiota kartoittavassa tutkimuksessa, joka on saanut osakseen laajaa mediajulkisuutta[8]. Päivähoidon vaikutuksia 1989–1990 syntyneiden lasten myöhempään kouluttautumiseen kartoittaneessa Turun yliopiston tutkimuksessa selvisi, että varhaiskasvatus hyödyttää selvästi myöhempää kouluttautumista. Kaikkein suurin hyöty saadaan, kun lapsi viedään päivähoitoon 1–3-vuotiaana. Tutkimuksessa ei selviä, mitä mahdollisia eroja on päiväkotihoidolla ja perhepäivähoidolla. Sen sijaan tutkimuksessa käy ilmi, että varhaiskasvatukseen liittyy runsaasti eriarvoistavia tekijöitä, joista merkittävin on se, että korkeasti koulutetut vanhemmat vievät lapsensa huomattavasti useammin päivähoitoon kuin matalasti koulutetut vanhemmat. Erola viestittääkin tutkimuksessa, että ilman suomalaiselle kulttuurille tyypillistä vanhemmuuden eetosta subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen tuskin olisi onnistunut kitkatta.
Erola on myös yhdessä Pekka Räsäsen kanssa toimittanut teoksen Johdatus sosiologian perusteisiin (2014)[9]. Teoksessa käsitellään monia keskeisiä nykysosiologian tutkimusalueita, kuten sosiaalista eriarvoisuutta, taloutta, politiikkaa, etnisyyttä, perhe-elämää ja globalisaatiota.
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turun yliopiston sosiologian professoriksi hänet valittiin vuonna 2012.[10] Vuonna 2021 Erola valittiin Suomalaisen tiedeakatemian jäseneksi.[3]
Erola on ollut vierailevana luennoitsijana muun muassa Yalen yliopistossa vuonna 2011 ja European University Institutessa vuosina 2006–2007. Erola on Westermarck-seuran puheenjohtaja. Erola toimii Acta Sociologica päätoimittajana yhdessä Suvi Salmenniemen kanssa. Hän on perustanut ja toiminut Research on Finnish Society -julkaisun päätoimittajana yhdessä Pekka Räsäsen kanssa. [11]Euroopan tiedeneuvosto (ERC) myönsi Erolalle vuonna 2014 harvinaisen, noin kahden miljoonan euron suuruisen apurahan sosiaalisen aseman periytyvyyden tutkimiseen. Kyseinen tutkimusapuraha kuuluu Euroopan arvostetuimpiin.lähde?
Valikoima julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Erola, Jani & Jalovaara, Marika (2017) “The Replaceable: The Inheritance of Paternal and Maternal Socioeconomic Statuses in Non-Standard Families”. Social Forces 95:3, 971-995.
- Erola, Jani, Jalonen, Sanni & Lehti, Hannu (2016) “Parental education, class and income over early life course and children’s achievement.” Research on Social Stratification and Mobility, 44, 33-43.
- Erola, Jani, Reimer, David, Räsänen, Pekka & Kroll, Kristian (2014) No Crisis but Methodological Separatism: A Comparative Study of Finnish and Danish Publication Trends between 1990 and 2009. Sociology 49 (2):374-394.
- Erola, Jani & Räsänen, Pekka (toim.) (2014) Johdatus sosiologian perusteisiin. Gaudeamus.
- Erola, Jani, Härkönen, Juho & Dronkers, Jaap (2012). More Careful or Less Marriageable? Parental Divorce, Spouse Selection and Entry into Marriage. Social Forces 90:4, 1323-1345.
- Erola, Jani (toim.) (2010). Luokaton Suomi? Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa. Gaudeamus.
- Erola, Jani (2010). Why Probability Has Not Succeeded in Sociology. Sociology, 44:1.
- Erola, Jani (2009). Social Mobility and Education of Finnish cohorts born 1936 -1975 – Succeeding While Failing in Equality of Opportunity? Acta Sociologica 52: 4.
- Erola, Jani & Moisio, Pasi (2007). Social mobility over three generations in Finland 1950 – 2000. European Sociological Review, 23:2.
- Erola, Jani (2004). A Remedy with Rationalities. Improved Rational Action Theory with Empirical Content as a Solution to the Fallacies in Sociology. PhD thesis, Turku School of Economics.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ https://finto.fi/finaf/en/page/000099626. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Juho Saari, toimittaja: Tulevaisuuden voittajat, s. 325 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 5/2010 ISBN 978-951-53-3301-8 (nid.) ISBN 978-951-53-3302-5 (PDF)
- ↑ a b Suomalaisen Tiedeakatemian kotimaiset jäsenet 13.10.2021. Suomalainen Tiedeakatemia, acadsci.fi. Viitattu 22.10.2021. (suomeksi),(englanniksi)
- ↑ Rami Koivula, Jari Hakkarainen: Näin näyttelijä ja levyseppähitsaaja sopeutuivat koronan tuomiin lomautuksiin – professori: "Alkusyksy on kohtalonhetki" 9.7.2020. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 22.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Curriculum vitae 19.4.2020. Jani Eerola via wordpress.com. Viitattu 22.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Jani Erola: A remedy with rationalities: improved rational action theory with empirical content as a solution to the fallacies in sociology (Väitoskirja/Turun kauppakorkeakoulu; ISBN 951-564-207-8 (pdf), ISBN 951-564-206-X (nid.); kokoteksti saatavilla pdf-tiedostona (1,2 MB)) 2004. Turun yliopisto, utupub.fi. Viitattu 22.10.2021. (suomeksi),(englanniksi)
- ↑ Jani Erola (toim.) 2010. Luokaton Suomi? Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa. Gaudeamus.
- ↑ Karhula, Aleksi, Erola, Jani & Kilpi-Jakonen, Elina. 2016. Home sweet home? Long-term educational outcomes of childcare arrangements in Finland. Working Papers on Social and Economic Issues 9/2016. Turku Center for Welfare Research
- ↑ Erola, Jani & Räsänen, Pekka (toim.) 2014. Johdatus sosiologian perusteisiin. Gaudeamus.
- ↑ Sosiologian oppiaine - Sosiologiaa Turussa jo vuodesta 1926 Turun yliopisto, utu.fi. Viitattu 22.10.2021.
- ↑ cv Jani Erola. Viitattu 23.2.2023
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jani Erola Turun yliopiston Converis-tutkimusportaalissa utu.fi
- Jani Erolan Google Scholar -profiili scholar.google.com (englanniksi)
- Jani Erola. University of Turku, Department of Social Research. PhD researchgate.net (englanniksi)
| ||||||||||||||
