Jalkaväkirykmentti 6 (jatkosota)
| Jalkaväkirykmentti 6 | |
|---|---|
| Toiminnassa | 1941 - 1944 |
| Valtio |
 Suomi |
| Puolustushaarat | Maavoimat |
| Aselajit | Jalkaväki |
| Lempinimi | Kannaksen kahlaajat |
Jalkaväkirykmentti 6 (JR 6) eli Kannaksen kahlaajat oli Suomen maavoimien 18. divisioonan joukkoyksikkö jatkosodassa. Rykmentin rungon muodostivat välirauhan aikaisen 6. prikaatin yksiköt täydennettynä Saimaan suojeluskuntapiirin perustamilla yksiköillä.[1]
Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Esikunta perustettiin prikaatin vastaavista elimistä
- I pataljoona (I/JR 6) varusmiespataljoona, joka perustettiin 6. prikaatin I pataljoonan joukoista. Pataljoonankomentajaksi määrättiin 10. kesäkuuta kapteeni Väinö Karinto.
- II pataljoona (II/JR 6) varusmiespataljoona perustettiin Sulkavan Rauhaniemessä olleista 6. prikaatin II pataljoonan joukoista majuri Jaakko Ahteen johdolla.
- III pataljoona (III/JR 6) perustettiin Ruokolahden alueen reserviläisistä 10. kesäkuuta 1941. Ruokolahden Eräjärven kylän Savonkaidan parakkialueella kapteeni Mikko Kangasvaara otti vastaan saapuvan henkilöstön. Pataljoonan muodosti 8 varusmiestä, 670 reserviläistä sekä 347 I luokan nostomiestä.
- 13. komppania eli kranaatinheitinkomppania (13./JR 6)
- 14. komppania eli tykkikomppania (14./JR 6), luutnantti Lauri Rane
- Kolonna (Kol./JR 6)
Jalkaväkirykmentti 6 sai lähes määrävahvuuksien mukaisen varustuksen ns. varusmiesrykmenttinä, joten sen varustus oli pääosin parempi kuin divisioonan muiden rykmenttien.
Keskittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rykmentti jaettiin kahteen osaan: Puumalan ja Sulkavan ryhmään. Kumpikin osa sai käskyn marssia rajalle ja rykmentinkomentajaksi määrättiin eversti T. E. Ekman.[2]
Rykmentin II pataljoona oli saanut perustamisen päätökseen 10. kesäkuuta kello 18 ja se lähti Rauhaniemestä marssille seuraavana aamuna kello kuusi. Iltaan mennessä pataljoona oli Pajasalmen ja Vekarasalmen lossit ylitettyään saapunut Lohikosken-Särkilahden tienhaaraan, jonne se majoittui. Pataljoona saavutti tavoitteensa Särkijärvellä seuraavana päivänä. Marssia jatkettiin 14. kesäkuuta Ruokolahden Pohjalankilaan, jonka kansakoululle ryhmitettiin pataljoonan esikunta.[2]
Puumalan kasarmialueelta 11. kesäkuuta kello 11 lähtenyt I pataljoona Inkilänmäen tukikohtaan Ruokolahdelle, jonne se saapui seuraavana päivänä kello 18.30 yövyttyään Vuolteella ja Syyspohjassa. Pataljoona sai III armeijakunnalta käskyn siirtyä puolustukseen Ruokolahti-Kärinkijärvi-Tarkkola linjalle ja se siirtyi 15. kesäkuuta.[3]
Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rykmentinkomentajina olivat:[4]
- eversti Torvald Ekman 10. kesäkuuta 1941 - 28. marraskuuta 1943
- everstiluutnantti (everstiksi 6. heinäkuuta 1944) Reino Inkinen 28. marraskuuta 1943 -
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.
- Häkkinen E.I. et al: Kannaksen kahlaajat - JR 6 jatkosodassa. Turku: JR 6 Historiatoimikunta, 1986. ISBN 951-99787-9-8.