Jättiläissaukko
Wikipedia
| Jättiläissaukko | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen | ||||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Pteronura brasiliensis (Gmelin, 1788) |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Jättiläissaukko Wikispeciesissä |
Jättiläissaukko (Pteronura brasiliensis) on Etelä-Amerikassa elävä saukkolaji. Tämä uhanalainen eläin on paitsi maailman suurin saukkolaji, myös maailman suurin näätäeläin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja Ulkonäkö
Jättiläissaukon ruumiin pituus on 90–160 cm ja hännän 70–80 cm, se saattaa painaa jopa 30 kiloa ja on näin ollen saukoista ylivoimaisesti kookkain. Jättiläissaukon pää on muodoltaan litteä ja leveä, kuono on lyhyt. Pienet pyöreät korvat sijatsevat alhaalla pään sivuilla. Häntä on pitkä ja litteä. Pitkiä varpaita yhdistävät uimaräpylät, joilla saukko pystyy hyvin pitämään kiinni saaliista. Turkin väri vaihtelee kellertävän ruskeasta suklaanruskeaan. Leuka, kurkku ja rinta ovat vaaleat tai kermanväriset, kaulan kuviointi on yksilöllinen. Kuvio saatta olla myös laikukas. Karva on samettimainen ja lyhyt. Virtaviivainen ruumis tekee siitä nopean uimarin.
[muokkaa] Levinneisyys
Jättiläissaukkoa tavataan Amazoniassa, Orinoco-joen ja Rio La Plata-jokien ympäristössä Etelä-Amerikassa. Levinneisyyden eteläraja kulkee Paraguayssa ja Etelä-Brasiliassa. Saukkoja tavataan pohjoisessa aina Surinamiin ja Guyanaan.
[muokkaa] Elinympäristö
Jättiläissaukot suosivat hitaasti virtaavia jokia ja amazoniassa se elää myös järvissä ja soilla. Sen elinalueella on usein tulvia ja elelee myös tulvametsissä. Jättiläissaukon elinehto on runsas kalainen elinalue.
[muokkaa] Elintavat
Jättiläissaukko elää muutaman yksilön perheryhminä, joita johtaa uros. Jättiläissaukot ovat muista saukkolajeista poiketen hyvin sosiaalisia. Ne saalistavat yhdessä ja aiemmat poikaset auttavat vanhempiaan uusien poikasten hoidossa kunnes nämä noin 2-vuotiaina lähtevät pesästä. Saukot elävät koko elämänsä saman kumppanin kanssa. Saukkolauma kommunikoi kimakoin kiljahduksin, joita ne päästävät erityisesti lähtiessään kalastamaan. Jättiläissaukot saalistavat laumoissa kuten sudet, mistä johtuen paikallisetkutsuvat niitä nimellä "Lobo del Rio" - "jokisusi". Kalastaessaan saukko käyttää yllätystaktiikkaa käden kalan kimppuun sellaisesta kulmasta, josta saalis ei sitä pysty näkemään. Herkät tuntokarvat auttavat saalin paikamisessa sameassa vedessä. Aikuinen jättiläissaukko syö päivittäin noin neljä kiloa kalaa.
Jättiläissaukko on päiväaktiivinen ja kalastaa useimmiten aamuisin ja iltaisin. Saalista jaetaan vain perheen pienimmille. Yöksi saukot menevät nukkumaan kaivamaansa koloon, joita on useita niiden noin 20 neliökilometrin suuruisella reviirillä, joissa on suuri käytäväverkko. Saukot merkitsevät reviirinsä yhteisessä käymälässä, jonka ne ovat puhdistaneet kasvillisuudesta ja sen haju ulottuu pitkän matkan päähän ja pitää muut saukot loitolla. Ne myös hierovat toistensa eritteitä toisiinsa. Aikuisella jättiläissaukolla ei ole luontaisia vihollisia vaan se on ravintoketjun huipulla ja sen tiedetään tappaneen ja syöneen kaimaaneja ja anakondia. Vain poikasia uhkaavat jaguaarit, kaimaanit ja anakondat.
[muokkaa] Lisääntyminen
Jättiläissaukkonaaras synnyttää 65–70 vrk kantoajan jälkeen yleensä 2–3 poikasta, jotka viettävät ensimmäiset elinviikot pesäluolassaan. Poikaset ovat alkuun riippuvaisia vanhemmistaan ja ovat varsin avuttomia. Poikaset totutetaan veteen heti kun ne ovat tulleet pesästä aikuisten vartioidessa tarkasti petojen varalta muodostamassaan renkaassa. Vuoden ikäiset jättiläissaukot ovat jo lähes täysikasvuisia ja pystyvät kalastamaan. Kahden vuoden iässä ne tulevat sukukypsiksi.
[muokkaa] Ravinto
Jättiläissaukot syövät etupäässä kalaa mutta ruokalistalle päätyy myös nilviäisiä, äyriäisiä, matelijoita, lintuja (etenkin munia ja poikasia) sekä pikkunisäkkäitä.
[muokkaa] Uhat
Jättiläissaukko on melko harvinainen ja kannaksi arvioidaan noin 5000 yksilöä. Lajia uhkasi ennen turkismetsästys, mutta rauhoituksen jälkeenkin sitä ovat uhanneet salametsästäjät ja se kärsii häirinnästä, saastumisesta ja elinalueiden tuhoutumisesta. Jättiläissaukko elää monessa kansallispuistossa ja suojelualueilla, joten se ei ole välittömässä vaarassa. Jättiläissaukko on ollut uhanalaisten lajien luettelossa vuodesta 1999.
