Irja Sarnama

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Irja Salli Maria Sarnama (o.s. Lipasti, 27. syyskuuta 1905 Seinäjoki18. huhtikuuta 2000 Riihimäki) oli suomalainen yleisurheilija. Hän oli aikansa monipuolisimpia suomalaisia naisyleisurheilijoita ja osallistui ensimmäisenä suomalaisnaisena yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuihin. Hän menestyi vielä yli 90-vuotiaana veteraanisarjoissa[1]. Sarnama sai liikuntaneuvoksen arvonimen vuonna 1997[1].

Irja Sarnama, silloiselta nimeltään Lipasti, sijoittui Berliinin 1936 olympialaisten keihäänheitossa kymmenenneksi ja korkeushypyssä 17:nneksi. Hän karsiutui 4 × 100 metrin viestijuoksun alkuerissä Suomen ennätyksellä 49,5 s. Wienin EM-kilpailuissa 1938 hän sijoittui seitsemänneksi keihäänheitossa ja kahdeksanneksi kuulantyönnössä.

Seuratasolla Sarnama edusti Riihimäen Kiskoa, Helsingin Naisurheilijoita, Seinäjoen Urheilijoita, Seinäjoen Vesattaria ja Vähänkyrön Viestiä. Hän voitti kuulantyönnössä Suomen mestaruuden vuosina 1945, 1946 ja 1947 sekä saavutti SM-hopeaa vuonna 1948. Hänen vuonna 1933 hyppäämänsä korkeushyppyennätys 150 cm säilyi Suomen ennätyksenä vuoteen 1951 saakka.

Sarnama saavutti veteraanisarjoissa useita maailmanmestaruuksia ja teki useita maailmanennätyksiä vuosina 1981–1997.

Henkilökohtaiset ennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Arponen, Antti O.: Liikuntaneuvoksia on monenlaisia ja monentasoisia. Urheilutietäjän kesä, 2012, s. 63. Suomen urheilutietäjät ry..

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.