Ilkka Väätti
Ilkka Väätti (s. 16. maaliskuuta 1955 Hyrynsalmi) on suomalainen kuvataiteilija, kuvataidepedagogi ja tutkija. Hän on opiskellut Lahden taidekoulussa 1976−1979, Unkarin kuvataidekorkeakoulussa 1981, Lahden ammattikorkeakoulun Taideinstituutissa 1994−1996 ja Kuvataideakatemiassa 2001−2003. Väätti väitteli taiteen tohtoriksi Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa elokuussa 2012.[1][2]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilkka Väätin kuvataiteilijan ura alkoi vuonna 1979. Hänen pääteoksiaan ovat MUNDUS-teossarja (aloitettu 1993) ja Pyhäjärven kappeli (1995) sekä Hommage-teossarja (aloitettu 2018). Laajimpia yksityisnäyttelyitä on ollut Tampereen taidemuseossa (2020), Imatran taidemuseossa (2015) ja Rovaniemen taidemuseossa. Väätin teoksia on muun muassa Suomen valtion, Sara Hildénin, Oulun ja Kuopion taidemuseon kokoelmissa.[1][3]
Väätti on toiminut kuvataiteen opettajana ja tuutorina muun muassa Oriveden Opistossa, Jyväskylän yliopiston taidehistorian ja taidekasvatuksen laitoksilla, Kankaanpään taidekoulussa ja Imatran taidekoulussa. Väätti oli vuosina 2015−2016 Taideinstituutin (LAMK) viimeinen koulutusvastaava ja taiteellinen johtaja.[3]
Väätin väitöskirja MUNDUS – Matka maailman keskipisteeseen (2012) on yhdistelmä antiikin ja keskiajan kulttuurihistoriaa ja dokumentaatiota kuvataiteilijan työstä. Väätti on myös tutkinut Peräpohjolan asutushistoriaa vuodesta 1989 lähtien. Tuorein monografia on Rovaniemen asutushistoria 1520–1660 (2021).[4] Lukuisia artikkeleita ja talonhaltijaluetteloita on julkaistu useissa kylähistoriakirjoissa. Hänen uusimpia artikkelejaan ovat Lehtojärven asutushistoria 1780−1900 (2014), Luusuan ja Juujärven asutushistoria 1620−1750 (2010), Tapion kylän asutuksen synty 1543−1850 (2008).[2]
Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Väätille on myönnetty muun muassa Suomen taideyhdistyksen Dukaattipalkinto Nuorten näyttelyssä (1985), II palkinto Tampere-talon taidekilpailussa (1989), Valtion viisivuotinen taiteilija-apuraha (2004), Suomen Leijonan Ritarimerkki (2015) ja taiteilijaeläke (2017).[3] Suomen Sukututkimusseura myönsi Väätille suomalaisen sukututkimuksen ansiomitalin (2018).
Julkiset teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Valoisa jako, 1984, Linnainmaan koulu, Tampere
- Faravid-portti, 1991, Iston koulu, Hyrynsalmi
- Aika, aurinko ja maailma, osat I-III, 1992, Messukylän koulu, Tampere
- Pyhä sana, 1995, seinämaalaus Pirkkalan seurakuntakeskus
- Pyhäjärven kappeli, 1995, Viikinsaari, Tampere (työryhmän kanssa) [5]
- Väliaika, 2012, Vuoresaukio, Tampere (työryhmän kanssa)
- Melutaidegalleria, 2015, Rantatunneli, Tampere (yksi tekijöistä) [3]
- Neljä ilmansuuntaa, 2018, Vuores, Tampere
- Sillanpää, 2020, Virolainen, Tampere
- Mesikämmen, 2020, Virolainen, Tampere
Kuvia julkisista teoksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Aika aurinko ja maailma osat I - III, 1992, Tampere. -
Melutaidegalleria, 2016, Tunturipuisto, Tampere -
Neljä ilmansuuntaa, 2018, Vuores, Tampere -
Sillanpää, 2020, Virolainen, Tampere
Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Väätti, Ilkka (2021). Rovaniemen asutushistoria 1520–1660. Rovaniemi: Peräpohjolan sukututkijat. ISBN 978-951-98937-2-3
- Väätti, Ilkka (2020). Hommage. Tampere: Tampereen taidemuseo.
- Väätti, Ilkka (2012). MUNDUS – Matka maailman keskipisteeseen. Rovaniemi: LUP.
- Saressalo, Lasse, Väätti, Ilkka & Nuutinen, Petri (1998). Pyhäjärven kappeli. Tampere: Tampereen kaupunki & Tampere-seura.
- Väätti, Ilkka (2003). Mundus. Kirjassa Mystiikan portit. Tampere: Tampereen taidemuseo.
- Väätti, Ilkka (2014). Lehtojärven asutushistoria 1780−1900. Kirjassa Lehtojärvi: Kylä seitsemän vaaran syleilyssä. Toimittanut Pekka Haavikko. Rovaniemi: Lehtojärven kyläyhdistys.
- Väätti, Ilkka (2010). Luusuan ja Juujärven asutushistoria 1620−1750. Kirjassa Luusua−Juujärvi: Kylähistoriaa raudan ja veden äärellä. Toimittanut Olli Säynäjäkangas et al. Kemijärvi: Luusuan kyläseura.
- Väätti, Ilkka (2008). Tapion kylän asutuksen synty 1543−1850. Kirjassa Tapion kylähistoria: Kuvakivestä nousukauteen. Toimittanut Matti Vitikka. Rovaniemi: Rovaniemen kaupunki.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ilkka Väätti. Tampereen nykytaiteen museo.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Marko P Niemelä: Kuvataiteilijan verkkosivu ilkkavaatti.fi.
- ↑ a b Ilkka Väätti: MUNDUS – Matka maailman keskipisteeseen. LUP, 2012.
- ↑ a b c d Ilkka Väätti: Kuvataiteilijan ansioluettelo Verkkomatrikkeli. 2017. Suomen Taiteilijaseura. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu CV.
- ↑ Ilkka Väätti: Rovaniemen asutushistoria 1520–1660. Peräpohjolan sukututkijat, 2021.
- ↑ Saressalo Lasse, Väätti Ilkka, Nuutinen Petri: Pyhäjärven kappeli. Tampereen kaupunki ja Tampere-seura, 1998.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ilkka Väätin verkkosivusto
- Ilkka Väätti Kansallisgallerian kokoelmissa
| ||||||||||
