Idalion
| Idalion | |
|---|---|
| Ἰδάλιον | |
 Idalionin raunioita. |
|
| Sijainti | |
  Idalion |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kypros |
| Paikkakunta | Dáli, Nikosia |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Kypros |
| Aiheesta muualla | |
Idalion (m.kreik. Ἰδάλιον, myös Edalion, Ἐδάλιον, lat. Idalium) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kyproksen saarella.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen, kaupungista nimensä saaneen Dálin eli Idálion kaupungin eteläpuolella.[4]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Idalion sijaitsi Kyproksen keskiosissa noin 22 kilometriä luoteeseen Kitionista, Olympos-vuorten eli nykyisen Tróodos-vuoriston koillispuolella. Antiikin aikana kaupungin lähellä oli Afroditelle pyhitetty metsä, joka mainitaan usein sekä kreikkalaisessa että roomalaisessa runoudessa.[2][3][5]
Idalion koostui kahdesta akropolis- eli yläkaupunkikukkulasta sekä alakaupungista. Akropolis-kukkuloista idempi tunnetaan nykyisin nimellä Moútti tou Arvíli ja lännempi nimellä Ampeléri (Ambelléri). Alakaupunki levittäytyi kukkuloiden pohjoispuoliselle tasangolle etelään nykyisestä Dálin kylästä.[2][6] Idalionin kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen suurikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu yli 500 neliökilometriä.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Idalion oli yksi Kyproksen vanhoista kuningaskunnista. Kreikkalaisen perinteen mukaan sen perusti Khalkanor. Arkeologisten löytöjen perusteella kaupungin akropolis on ollut asuttu viimeistään myöhäisellä pronssikaudella eli mykeneläisellä kaudella.[2]
Idalionin historiasta tiedetään suhteellisen vähän. Kaupungin nimi esiintyy assyrialaisissa lähteissä 600-luvulla eaa. Idalion löi omaa hopearahaa 500-luvulta eaa. lähtien.[1] Noin 500 eaa. kaupungissa arvioidaan olleen noin 10 000 asukasta.[6]
Idalion osallistui Joonian kapinaan vuosina 499–498 eaa. Persian valtaa vastaan. Persialaiset ja kitionlaiset valtasivat kaupungin, ja tämän jälkeen se oli Kitionin alaisuudessa; Kitionia puolestaan hallitsi foinikialainen hallitsijasuku. 400-luvulla eaa. Idalionin hallinnossa vaikuttaa olleen demokraattisia piirteitä. Kaupunki kukoisti vielä hellenistisellä ja roomalaisella kaudella.[2]
Idalionin väestö koostui ilmeisesti osaksi kreikkalaisista ja osaksi foinikialaisista.[1][2] Kaupungin kansalaisista käytettiin etnonyymejä Idaleus (Ἰδαλεύς) ja Edalios (Ἐδάλιος).[3]
Idalionin arkeologiset kaivaukset alkoivat 1800-luvulla ja niitä on jatkettu erityisesti vuonna 1928.[2] Nykyisin Idalion on yksi Kyproksen merkittävimmistä arkeologisista alueista.[6]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Idalionissa on ollut suunniteltu asemakaava ja se on ollut ympäröity muurein. Muurien ympäröimän alueen koko oli noin 40 hehtaaria. Muureista on säilynyt osia muun muassa akropoliin rinteissä. Läntisellä akropoliilla oli Athenen pyhäkköalue ja kultti, jonka foinikialaiset yhdistivät omaan Anat-jumalattareensa. Pyhäkkö on ollut käytössä myöhäiseltä kyprogeometriselta kaudelta varhaiselle kyproklassiselle kaudelle. Läntiseltä akropoliilta on löydetty myös Idalionin kuninkaallinen palatsi. Itäisellä akropoliilla oli Afroditelle omistettu pyhäkkö, ja akropoliiden välisessä laaksossa Apollon Amyklokselle, foinikialaisittain Reshef Mikalille, omistettu pyhäkköalue.[1][2][7]
Kaupungin hautausmaita on löydetty sen itä- ja länsipuolilta. Varhaisimmat haudat itäpuolella ovat myöhäiseltä pronssikaudelta ja geometriselta kaudelta. Myöhemmät haudat arkaaiselta roomalaiselle kaudelle ovat länsipuolella.[2]
Merkittävin Idalionista tehty esinelöytö on niin kutsuttua kyproslaista kirjoitusta sisältävä pronssitaulu noin vuodelta 470 eaa. Se oli ensimmäinen kyseistä kirjoitusta sisältänyt löytö, ja tehtiin vuonna 1869. Piirtokirjoitus sisälsi saman kreikankielisen tekstin sekä kreikkalaisella kirjaimistolla että kyproslaisella kirjoituksella kirjoitettuna, ja oli tarpeeksi pitkä, mitkä tekijät mahdollistivat koko kirjoitusjärjestelmän tulkitsemisen jo pian tekstin löydyttyä.[8] Taulu on Bibliothèque Nationalessa Pariisissa. Muut esinelöydöt ovat Kyproksen museossa Nikosiassa.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”1013 Idalion”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i j Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”IDALION Cyprus”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c Smith, William: ”Idalia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Idalion Pleiades. Viitattu 1.2.2018.
- ↑ Theokritos: Idyllit 15.100; Vergilius: Aeneis 1.681, 1.692, 10.51; Catullus: Peleuksen ja Thetiin häät 96; Propertius: Elegiat 2.13; Lucanus: Pharsalia 8.17.
- ↑ a b c Αρχαιολογικός Χώρος Ιδαλίου Big Cyprus. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ Βρέθηκε Παλάτι στο αρχαίο Ιδάλιον Η Καθημερινή. 19.6.2010. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ Hirschfeld, Nicolle: Cypro-Minoan digitalcommons.trinity.edu. Viitattu 16.4.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Idalion Wikimedia Commonsissa
