Hurskaat sisaret
| Hurskaat sisaret | |
|---|---|
| Las Piadosas | |
 |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Federico Andahazi |
| Genre | kauhu |
| Julkaistu | 1998 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Tarja Roinila |
| Kansitaiteilija | Daavid-patsaan kuva: Galleria del'Academica. Vampyyrilepakon kuva: Stephen Dalton. |
| Kustantaja | Otava |
| Julkaistu | 2001 |
| Ulkoasu | sidottu |
| Sivumäärä | 187 |
| ISBN | 951-1-16362-0 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Hurskaat sisaret (esp. Las Piadosas) on argentiinalaisen kirjailijan Federico Andahazin vuonna 1998 julkaisema romaani. Teos edustaa ironisella tavalla kauhukirjallisuutta ja on monin tavoin uskollinen 1800-luvun kauhuromantiikan konventioille. Romaani antaa fiktiivisen ja voimakkaasti fantasioidun selityksen John Polidorin kuuluisan Vampyyri-novellin (1819) synnylle.
Henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lordi George Gordon Byron, runoilija
- Percy Bysshe Shelley, Byronin kollega ja tuore ystävä
- Mary Godwin Wollstonecraft (tunnetaan paremmin nimellä Mary Shelley), Shelleyn myöhempi aviovaimo
- Jane ”Claire” Clairmont, Mary Godwinin sisarpuoli
- John Polidori, Byronin syrjitty sihteeri ja lääkäri.
Romaanin tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Andahazi sijoittaa Hurskaitten sisarten tapahtumat todelliseen historialliseen ympäristöön: kesään 1816 ja Genevenjärven rannalla Sveitsissä sijaitsevaan kartanoon. Romaanin alussa lordi Byron asettuu seurueineen, johon kuuluvat Shelley, Shelleyn rakastajatar Mary Godwin Wollstenecraft ja tämän sisarpuoli Claire Clairmont, asumaan Byronin hallussa olevaan kartanoon[1]. Tuo kesä on englantilaisen kirjallisuuden ja goottilaisen kauhuromaanin kannalta merkittävä, sillä seurue päätti pitää keskuudessaan kauhutarinakilpailun, johon Mary Shelley osallistui kertomuksella hirviön luovasta tohtori Frankensteinista. Nimittäin tuon kertomuksen myöhempi romaaniversio julkaistiin 1818 nimellä Frankenstein – uusi Prometheus, ja se nousi pian klassikon asemaan goottilaisen kauhun edustajana.[2]
Romaanin kannalta seurueen keskushahmoja merkittävämpään asemaan nousee Byronin väheksytty sihteeri-lääkäri John Polidori, teoksen varsinainen päähenkilö. Hurskaitten sisarten fantastiset tapahtumat lähtevät liikkeelle, kun Polidori saa salaperäisen kirjeen:
»Itse asiassa häneltä kului jonkin aikaa ennen kuin hän tajusi, että öljylampun vieressä lepäävä esine oli kirje. Kyseessä oli musta kirjekuori jonka kääntöpuolella erottui kreppimäisesti aaltoileva, valtava purppuranpunainen sinetti: sen keskelle oli kaiverrettu barokkinen L-kirjain.»
([3])
Kirjeen lähettäjäksi paljastuu Polidorille ennestään tuntematon Annette Legrand[4]. Myöhempien kirjeiden myötä käy selville, miten Annetten kuuluisampien sisarten Babette ja Colette Legrandin kohtalo on tiiviisti sidoksissa hänen omaan kohtaloonsa. Polidori solmii Annetten kanssa sopimuksen, jonka hedelmänä Vampyyri-novelli saa alkunsa.
Tyyli ja tematiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Erotiikalla on romaanissa tärkeä sija, alkaen jo ihmisen siemennesteen keskeisestä roolista juonenkulussa. Seksuaalisuus nousee monissa kohtauksissa kuvauksen keskiöön, esimerkiksi heti teoksen alussa, kun Byronin johtama seurue riisuutuu ilkosilleen saavuttuaan Genevenjärven kartanon eteisaulaan myrskyn ja sateen keskeltä[5].
Hurskaat sisaret on pastissi 1800-luvun goottilaisesta kauhuromaanista ja myös sen ilkikurinen parodia[6]. Postmodernistista leikittelyä edustaa esimerkiksi nimen Frankenstein paradoksaalinen esiintyminen romaanissa kahdessa toisistaan täysin riippumattomassa yhteydessä[7].
Temaattisesti merkittävä on romaanin pohtima ajatus isyyden tunnistamisen vaikeudesta verrattuna äitiyteen. Ajatus kiteytyy Annette Legrandin viimeisessä kirjeessä Polidorille: ”Sitä paitsi isyyttä epävarmempaa asiaa ei olekaan.”[8], ja kärjistyy teoksen yllätysratkaisussa[9]. Myös Rilkeltä peräisin oleva ajatus kauneuden ja kauhun läheisestä keskinäisestä suhteesta on romaanissa esillä hyvin konkreettisesti kauniitten Babetten ja Coletten ja heidän hirviömäisen sisarensa Annetten symbioottisen suhteen kautta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Andahazi, Federico: Hurskaat sisaret. (Las Piadosas, 1998.) Suomentanut Tarja Roinila. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-16362-0.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Andahazi 2001, s. 12–13.
- ↑ Ty, Elenanor: ”Mary Wollstonecraft Shelley”. Dictionary of Literary Biography, Volume 116: British Romantic Novelists, 1789–1832. University of Colorado at Denver, 1992, s. 311–325. (Artikkelin verkkoversio.) Viitattu 13.1.2010.
- ↑ Andahazi 2001, s. 25.
- ↑ Andahazi 2001, s. 49.
- ↑ Andahazi 2001, s. 20–21.
- ↑ Wilhelmsson, Putte: ”Oli synkkä ja myrskyinen yö”, Helsingin Sanomat, 11.4.2001. (Arvostelun verkkoversio.) Viitattu 13.1.2010.
- ↑ Andahazi 2001, s. 79, 166.
- ↑ Andahazi 2001, s. 172.
- ↑ Andahazi 2001, s. 178–.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ”The Merciful Women”. TWBooks.co.uk (Arkistoitu – Internet Archive).