Hot Shots! – kaikkien elokuvien äiti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hot Shots! - kaikkien elokuvien äiti
Hot Shots!
Ohjaaja Jim Abrahams[1]
Käsikirjoittaja Jim Abrahams
Pat Proft
Tuottaja Bill Badalato
Säveltäjä Sylvester Levay
Kuvaaja Bill Butler
Leikkaaja Jane Kurson
Eric Sears
Pääosat Charlie Sheen
Valeria Golino
Cary Elwes
Lloyd Bridges
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö 20th Century Fox
Levittäjä InterCom
Netflix
Ensi-ilta Yhdysvallat 31. heinäkuuta 1991
Suomi 6. joulukuuta 1991
Kesto 84 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Tuotto 176 300 000 $
Seuraaja Hot Shots 2
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Hot Shots! – kaikkien elokuvien äiti on vuonna 1991 valmistunut parodiaelokuva, jonka pääosissa ovat Charlie Sheen, Cary Elwes, Valeria Golino, Lloyd Bridges, Jon Cryer, Kevin Dunn ja Bill Irwin. Elokuvan on ohjannut Jim Abrahams, joka toimi avustavana ohjaajana elokuvassa Hei, me lennetään!. Käsikirjoituksesta vastasivat Abrahams sekä Pat Proft. Elokuva sai myös jatko-osan, Hot Shots 2 – kaikkien jatko-osien äiti[1].

Hot Shotsissa parodioidaan erityisesti elokuvia Top Gun ja Hei, me lennetään! (joka itsekin on parodia katastrofielokuvista).[1] Elokuvassa Sheen esittää lentäjä-ässä Topper Harleyta, jota pyydetään palaamaan Yhdysvaltain laivaston palvelukseen sen jälkeen kun hän on lopettanut lentäjänkurssin kesken ja muuttanut asumaan alkuperäiskansojen pariin. Harley on iskenyt silmänsä Ramadaan (Golino), johon myös toinen lentäjä (Elwes) on rakastunut. Kaaoksen keskellä lentokonetehtaan johtaja yrittää sabotoida tehtävää saadakseen laivaston hävittäjälentokoneet näyttämään kelvottomilta ja saadakseen siten laivastolta tilauksen oman tehtaansa saksalaisvalmisteisista koneista.

Eräässä elokuvan kohtauksessa eräs Lähi-idän johtaja (joka muistuttaa Saddam Husseinia) rentoutuu lepotuolissa uima-altaan reunalla ja nauttii juomaa, kun lähes metrinen pommi putoaa taivaalta hänen syliinsä.

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Video-oppaassa vuodelta 1994 Bello Romano valittaa, miten vain harvat elokuvan tykittämät koomiset episodit osuvat nauruhermoon. Hän antaa elokuvalle kaksi tähteä viidestä, mikä teoksen mukaan vastaa sanallista arviota ”keskinkertainen”.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.