Hollannin tauti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Hollannin tauti (engl. Dutch disease, holl. Hollandse ziekte) on taloustieteessä nimitys tilanteelle, jossa kansantalouden jonkin sektorin kasvulla on negatiivinen vaikutus kansantalouden muihin toimialoihin. Nimitys juontaa juurensa Alankomaihin josta vuonna 1959 löytyi iso esiintymä maakaasua. The Economist lehti lanseerasi nimen vuonna 1977 jossa viitattiin ilmiöön Hollannin kansantaloudessa jossa maan muu valmistava teollisuus taantui maakaasun hyödyntämisen jälkeen 1970-luvulla.

Maakaasu varojen lisääntyvä käyttö eli energiasektorin kasvu vaikutti negatiivisesti Alankomaiden muihin talouden toimijoihin. Kaasuvienti kasvoi Alankomaissa nopeasti merkittäviin lukuihin ja Alankomaiden guldeniin reaalinen vaihtokurssi nousi asteittain. Vahva valuutta heikensi täten muiden vientisektoreiden tilaa maassa ja johti Alankomaiden teollisuuden taantumiseen. Käsitteen käyttö ei rajoitu ainoastaan luonnonvarojen kuten maakaasun tai raakaöljyn hyödyntämiseen, vaan sillä voidaan viitata myös esimerkiksi palvelusektorin kasvuun teollisuuden kustannuksella mutta sillä yleensä viitataan luonnonvaroilla nopeasti rikastuneen valtion talouskasvun haittapuoliin.