Hiekkaskinkki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hiekkaskinkki
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Alalahko: Scinciformata
Osalahko: Skinkkimäiset Scincomorpha
Heimo: Skinkit Scincidae
Suku: Rohtoskinkit Scincus
Laji: scincus
Kaksiosainen nimi

Scincus scincus
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Hiekkaskinkki Wikispeciesissä
  Hiekkaskinkki Commonsissa

Hiekkaskinkki eli rohtoskinkki (Scincus scincus) on skinkkien heimoon kuuluva liskolaji. Sitä tavataan Pohjois-Afrikan, Lähi-idän ja Arabian hiekka-aavikoilta. Muinoin liskoa käytettiin mitä erilaisimpien sairauksien hoitoon ja pikkumurtumiin, myös mieskunnon kohottamiseen. Laji oli asuinseudullaan haluttua kauppatavaraa, mutta se ei riittänyt vaan sitä jauhettiin ja vietiin ulkomaille aina Keski-Eurooppaan saakka. Siellä sitä myytiin lähinnä teen muodossa. Siitä jälkimmäinen nimi rohtoskinkki. Hiekkaskinkki kasvaa noin 19–21 sentin mittaiseksi. Sen suomupeite on kiiltävä ja sileä. Selkäpuolelta lisko on vaaleankeltainen tai keltaisen- ja punaisenruskea, ja siinä on usein ruskeita tai violetinruskeita poikkijuovia. Vatsapuoli on valkoinen. Ruumis on vanttera ja häntä lyhyt. Koiraalla on usein tukevampi pää. Myös koiraan hännäntyvi voi olla paksumpi. Hiekkaskinkki ei kynsi eikä pure, vaan pakenee uiden hiekan läpi. Sen tarkeintä ravintoa ovat hyönteiset, mutta se syö myös siemeniä, kukintoja tai muita kasvin osia. Jopa myrkylliset skorpionit voivat päätyä sen ruokalistalle. Kohdatessaan skorpionin hiekkaskinkki tarttuu siihen päästä. Eläimen tiheä suomupanssari suojaa sitä skorpionin myrkkypistimeltä. Päivän kuumimman ajan hiekkaskinkki viettää hiekkaan kaivautuneena 20 cm syvyydessä. Siellä on viileämpää, mutta myös vähemmän kosteutta. Niinpä eläimen täytyy säästää energiaa, koska sekä vesi että ravinto ovat tiukilla. Skinkki voikin olla pitkään syömättä ja käyttää kertyneitä rasvavarastojaan.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Al Johany, A.M.H., Amr, Z.S.S., Egan, D.M., Eid, E.K.A., Els, J., Sharifi, M., Papenfuss, T., Mateo, J.A., Disi, A.M., Böhme, W., Baha El Din, S. & Shafiei Bafti, S.: Scincus scincus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.4.2021. (englanniksi)
  2. Dr. Hans W. Kothe: Käärmeet ja muut matelijat, s. 208. Köln: Bokirja. ISBN 978-3-625-12096-4.
Tämä matelijoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.