Herman Rosenberg
Petter Herman Rosenberg (21. maaliskuuta 1798 Vaasa – 20. tammikuuta 1874 Vaasa) oli suomalainen kruununvouti ja kamarineuvos.[1][2]
Herman Rosenbergin vanhemmat olivat Carl August Ehrensvärdin adjutanttina ja Ruotsin siirtomaana 1700-luvulla olleen Saint-Barthélemyn saaren kuvernöörinä toiminut everstiluutnantti Per Herman Rósen von Rosenstein (1763–1799) ja Vaasan hovioikeuden sepän tytär Anna Beata Spånberg (k. 1860), joiden avioton poika hän oli. Pojan syntymän jälkeen Anna Beata meni avioliittoon Oravaisista kotoisin olleen työmiehen tai merimiehen Karl Juhonpoika Salinin kanssa. Herman Rosenbergin puoliso vuodesta 1818 oli Catharina Christina Kaskas (k. 1859). [2][1][3]
Rosenberg ei oman kertomansa mukaan käynyt kouluja, vaan hänet opetti lukemaan ja kirjoittamaan eräs vanha nainen maksua vastaan. Rosenberg toimi kuitenkin jo 17-vuotiaana kihlakunnan kirjurin sijaisena, ja vuonna 1818 hänestä tuli 20-vuotiaana Korsholman eli Mustasaaren eteläisen kihlakunnan vt. kruununvouti. Vakinainen kruununvouti hänestä tuli 1824, ja hän hoiti virkaa vuoteen 1858 saakka. Rosenberg sai kollegiasessorin arvon 1834 ja kamarineuvoksen arvonimen 1858. Hän oli asiantuntijana 1844 hengillepanon eli väestökirjanpidon uudistamista käsittelevässä komiteassa sekä 1864 kyydityskysymyksen käsittelyssä säätyvaltiopäivillä.[2]
Aulis J. Alasen vuonna 1953 ilmestyneen Ilmajoen paikallishistorian "Ilmajoki vuoden 1809 jälkeen – Tiennäyttäjänä maakunnalle maamiesseura-aikana" mukaan Rosenberg oli kansanomaisesti pukeutunut ja murretta puhunut kansanmies, jota kohtaan tunnettiin suurta luottamusta ja kunnioitusta muun muassa hänen suomen kielen taitonsa vuoksi. Rosenberg onnistui hankkimaan suuren omaisuuden vuoden 1840 rahanvaihdoksen yhteydessä, kun Ruotsin raha poistettiin liikenteestä ja Venäjän hopearupla tuli ainoaksi lailliseksi maksuvälineeksi. Hän hankki rahvaalta suuret määrät liikkeellä vielä ollutta vanhaa Ruotsin rahaa ja lunasti rahat Venäjän rahaksi itselleen edullisella kurssilla. Hän käytti sitten näin saatua pääomaa lainananto- ja kaupankäyntitoimissaan. Hän harjoitti myös keinottelua ja myi 1850-luvun jälkipuoliskolla kruununmakasiinin viljat omaan laskuunsa. Kun viljoja yhtäkkiä sitten tarvittiin, Rosenberg pelastui täpärästi hankkimalle tilalle viljaa Tanskasta. Rosenberg teki huomattavia lahjoituksia Mustasaaren ja Koivulahden kirkoille sekä oman kihlakuntansa köyhille. [2][1]
Herman Rosenberg oli esikuvana kirjailija Jac. Ahrenbergin vuonna 1917 ilmestyneen romaanin "Kronofogdens pengar" kruununvouti Carl Rupert Tollstadiukselle, joka oli kerännyt valtavan omaisuutensa keinottelun avulla. Romaanin kruununvouti oli nuoruuden aikaisten vaikeuksiensa kovettama sydämetön mies, jolle raha merkitsi kaikkea.[2]
Rosenberg luopui kruununvoudin virasta 1858 ja hän jäi leskeksi 1859. Hän otti sitten 1847 syntyneen aviottoman poikansa Herman Frithiof Antellin kasvattilapsekseen ja testamenttasi tälle suurimman osan valtavasta omaisuudestaan. Herman Frithiof Antell asui pääosan elämästään ulkomailla lähinnä Pariisissa ja keskittyi taiteen keräämiseen ja mesenaattina toimimiseen. Antell kuoli 1893 ja hän jätti jälkeensä 2,5 miljoonan markan omaisuuden. Hän lahjoitti taidekokoelmansa ja miljoona Suomen markkaa Suomen kansalle, ja tästä lahjoituksesta muodostettiin Kamarineuvos Herman Rosenbergin rahasto, jonka korkotuotoilla Kansallismuseo ja Taideteollisuusmuseo saattoivat tehdä 1900-luvun alussa merkittäviä taidehankintoja. Antell maalautti isästään kaksi muotokuvaa, joista toinen on Ateneumin taidemuseon kokoelmissa.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Heikinheimo, Ilmari (toim.): Suomen elämäkerrasto, s. 632. Helsinki: WSOY, 1955.
- ↑ a b c d e f Tuomas Jussila : Kamarineuvos Herman Rosenberg – itseoppineesta äpärästä miljonääriksi, , Oikeudellinen tieto ja taito Suomessa n. 1750-1920: Tapaustutkimus kansan oikeudellisesta osaamisesta esimodernissa Euroopassa-projekti 3.11.2020
- ↑ Kaisa Kyläkosken Sukututkijan loppuvuosi-blogi 21.5.2014 : Huonoille teille joutuneet tyttäret