Hastur

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Hastur on yksi kauhukirjailija H. P. Lovecraftin luoman Cthulhu-mytologian monista kuvitteellisista jumalhahmoista. Hastur kuuluu Suuriin muinaisiin – huomattavan vanhojen ja suunnattoman väkevien jumalolentojen joukkoon. Hasturin esiintyi ensimmäistä kertaa kirjallisuudessa jo ennen Lovecraftia Ambrose Biercen kirjoittamassa novellissa. Myöhemmin, vuonna 1895, Robert Chambers kirjoitti Hasturista kuulussa kauhutarinoiden kokoelmassaan King In Yellow, jonka pohjalta nuori Lovecraft muokkasi Hasturin osaksi omintakeista mytologiaansa. Lovecraftin kuoleman jälkeen Lovecraftin "oppipoika" August Derleth kirjoitti lisää Hasturista ja täsmensi tämän paikkaa mytologiassa.

Hasturin ulkonäkö ja muoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hasturin ulkonäön sanotaan riippuvan katsojastaan (Hasturin näkevän henkilön ajatellaan näkevän sellainen Hastur, jonka hän on mielessään kuvitellut Hasturin olevan) ja se vaihtelee joka tapauksessa hyvin paljon. Jotkut pitävät Hasturia suuren Cthulhun velipuolena, jolloin Hasturin todellinen koko ja muoto muistuttaisivat Cthulhua. Jotkut taasen pitävät Hasturia jättiläismäisenä raivoavana nelijalkaisena petona. Yleisin Hasturin ilmenemisen muodoista on kuitenkin likaisenkeltaisiin kääreisiin ja kaapuihin kääritynyt, 2,5-metrinen hahmo, jota kutsutaan "Keltaiseksi Kuninkaaksi" (The King in Yellow).

Hasturin olemus ja mahti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cthulhu-mytologian jumalolennoista Hastur on todennäköisesti vähiten ymmärretty ja tulkinnat Hasturista eroavat toisistaan radikaalisti aina entropian ruumiillistumasta mekaanisen deterministiseen filosofiaan. Ei ole edes selvää, onko Hastur vain pelkkä käsite vai todellinen olento. Hasturia ei voi tuhota, mutta ilmeisesti Carcosan kaupungin eliminoiminen voisi päättää Hasturin elonkierron. Keltainen Kuningas -olomuodossaan Hastur käyttää jumalallista mahtiaan taikuuden avulla, aiheuttamalla kosketuksellaan mielen järkkymistä tai siirtämällä vastustajansa Carcosan kaupunkiin loukkuun. Hasturin olomuotojen sanotaan olevan kytköksissä Carcosassa sijaitsevaan Halin järveen ja näin Hastur voisi manifestoitua maapallolla vain tietyissä olosuhteissa (kun Aldebaran, Härän tähtikuvion kirkkain tähti, on horisontin yläpuolella).

Hasturin koti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiset mytologian viittaukset Hasturiin eivät tee eroa Hastur-paikan ja Hastur-olennon välillä. Osa tutkijoista katsoo Hasturin olevan yhtä aikaa sekä paikka että olento. Hasturin oletetaan asuvan Carcosa-nimisessä painajaismaisessa, alati muuttuvassa, barokkityylisessä kaupungissa, joka sijaitsee jossakin kaukana kokonaan toisessa maailmassa (Hyadien tähtijoukossa). Carcosan kaupungin on oletettu myös olevan jonkinlainen parasiitti, joka absorboi itseensä kaikkea.

Hasturin palvonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kullakin Cthulhu-mytologian jumalhahmoista on omat seuraajansa, kulttinsa. Niin myös Hasturilla. Hasturin kultin jäsen joutuu tekemään jumalalle uhrauksen (ns. valan), jossa kultisti antaa Hasturille luvan ottaa kehonsa haltuunsa tämän parhaaksi katsomassa tilanteessa ja saa vastineeksi Hasturilta vastapalveluksen. Edes kuolema ei riko valaa, vaan Hastur siirtää kuolleen kultistin vannoman valan tämän verisukulaisille, sillä Hasturia ei voi kieltää. Keltaisen Merkin Veljeskunta on suurin ja merkittävin Hasturia palvovista kulteista. Veljeskunta koostuu menestyvistä ja vaikutusvaltaisista liikemiehistä ja poliitikoista. Hasturin nimen ääneenpuhumisen sanotaan olevan erittäin vaarallista, sillä se kiinnittää oitis jumalan huomion puhujaan. Teoreetikot katsovat, että Hasturin nimen puhuminen itse asiassa siirtää Hasturin olemusta mahdollisesta todelliseen.

Hasturiin liitetään läheisesti joukko Cthulhu-mytologian olentoja, joista tunnetuin lienee byakhee. Näitä olentoja on joskus tavattu juuri ennen Hasturin ilmaantumista.