Aldebaran
Wikipedia
| Aldebaran | |
|---|---|
| Bayerin designaatio | α Tauri, Alfa Tauri |
| Flamsteedin designaatio | 87 Tauri |
| HD-designaatio | HD 29139 |
| Muut designaatiot | Parilicium, Cor Tauri, Paliliya, Gl 171.1A/B, GJ 9159 A/B, HR 1457, BD +16°629 A/B, GCTP 1014.00, LTT 11462, SAO 94027, FK5 168, GC 5605, ADS 3321 A/B, CCDM 04359+1631, Wo 9159 A/B, HIP 21421 |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Näennäinen kirkkaus (mv) | +0,85 / +13,50 |
| Absoluuttinen kirkkaus (Mv) | −0,63 / 11,98 |
| Valovoima (Aurinko = 1) | 150 / 0,00014 LO (aurinkoa) |
| Spektriluokka | K5III / M2V |
| Väri-indeksi | B-V 1,54 / ? U-B 1,90 / ? |
| Pintalämpötila | 4100 / 3050 K K K |
| Massa (Aurinko = 1) | 2,5 / 0,15 MO (aurinkoa) |
| Säde (Aurinko = 1) | 25 / 0,04 RO (aurinkoa) |
| Muuttujatyyppi | luultavasti/? |
| Pyörimisnopeus | km/s, pyörähdysaika |
| Metallipitoisuus | 70% Auringon |
| Ikä | v. |
| Astrometriset ominaisuudet | |
| Tähdistö | Härkä Taurus |
| Rektaskensio (J2000) | 04h 35m 55.2s |
| Deklinaatio (J2000) | +16° 30' 33" |
| Etäisyys | valovuotta ( parsekia) |
| Parallaksi mas | 50,09 ± 0,95 mas |
| Säteisnopeus | +53,8 km/s km/s |
| Ominaisliike mas/v | RA: 62,78 mas/v dekl.: −189,36 mas/v |
| Näkyy leveysasteiden 90° N ja 74° S välillä. | |
Aldebaran (α Tauri, α Tau) on Härän tähdistön kirkkain tähti ja yötaivaan 14. kirkkain. Sen nimi on peräisin arabiankielisestä sanasta Al Dabaran, "seuraaja", joka viittaa sijaintiin avoimen tähtijoukon Plejadien jäljessä. Aldebaran itsessään ei ole näennäisesti tähden ympärille levinneen, meitä lähinnä sijaitsevan Hyadien tähtijoukon jäsen – vaikka niin helposti erehtyisikin kuvittelemaan. Itse asiassa Aldebaran sijaitsee Maan ja Hyadien välissä.
Spektriluokaltaan Aldebaran kuuluu luokkaan K5, joka näkyy meille tähden oranssina värinä. Lähempi tarkastelu osoittaa, että se jo alkanut laajeta, koska sen ytimen vetyvarat on jo käytetty loppuun ja ydinfuusiossa on siirrytty polttamaan heliumia. Sillä on myös pienempi seuralaistähti, himmeä M2-spektriluokan kääpiötähti, joka kiertää päätähteään monen sadan astronomisen yksikön etäisyydellä. Aldebaran on laajentunut noin 5,3 × 107 kilometrin kokoiseksi eli 38 kertaa omaa Aurinkoamme suuremmaksi. Hipparcos-satelliitti on mitannut sen etäisyydeksi 65,1 valovuotta, jolloin sen absoluuttisen kirkkauden on oltava 150 kertaa Auringon vastaavaa kirkkautta suurempi. Tähden kirkkaus myös muuttuu hiukan: noin 0,2 magnitudin verran.
[muokkaa] Aldebaranin toinen seuralainen
| Aldebaran A:n seuralainen | |
| Löytäminen | |
| Löytäjä(t) | Hatzes et al. |
| Löytöaika | 1997 |
| Havaintomenetelmä(t) | Doppler-spektroskopia |
| Kiertoradan ominaisuudet | |
| Eksentrisyys eli radan soikeus (e) |
0.182±0.065 |
| Kiertoaika (P) | 653,8±10.1 vrk |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Massa | ~11 MJ |
Vuonna 1997 havaittiin Aldebaranin mahdollinen toinen seuralainen, jonka massaksi määritettiin 11 kertaa Jupiterin massa ja kiertoetäisyydeksi tähden ympäri noin 1,35 AU.
