Hammasmittari
Sivulta puuttuu | Hammasmittari | ||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||||||
| Odontopera bidentata (Clerck, 1759) |
||||||||||||||||||||||||||
| Synonyymit | ||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||||||
 Hammasmittari Wikispeciesissä |
Hammasmittari (Odontopera bidentata) on alkukesällä lentävä kookas mittari.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Hammasmittarien siipien kärkiväli on noin 37-45 millimetriä. Siipien pohjaväri vaihtelee vaalean harmaankellertävästä melko tummaan harmaanruskeaan. Etusiivillä näkyy kaksi ja takasiivillä yksi musta poikkiviiru.
Levinneisyys ja lentoaika [muokkaa]
Hammasmittari on yleisenä tavattava laji Pohjois-Pohjanmaalle asti. Lajia esiintyy Euraasiassa Espanjasta Keski-Aasian vuorille. Lento alkaa keskimäärin toukokuun viimeisellä viikolla ja jatkuu aina kesä-heinäkuun vaihteeseen.
Elinympärisö ja elintavat [muokkaa]
Hammasmittareita esiintyy kaikkialla lehtipuita ja pensaita kasvavissa maastoissa, puutarhoissa, puistoissa, lehdoissa ja joskus myös soilla.
Toukka on polyfagi, se elää monilla eri kasveilla. Ravintokasveja ovat muun muassa erilaiset koivut, lepät, haavat, pajut ja pihlajat. Lisäksi lajia tavataan muun muassa männyllä, kuusella ja mustikalla.
Lähteet [muokkaa]
- Kauri Mikkola, Ilkka Jalas & Osmo Peltonen: Suomen perhoset – Mittarit 2. [Klaukkala]: Recallmed & Suomen Perhostutkijain Seura, 1989. ISBN 951-9221-23-9.
