Haavoittunut soturi hangella
| Haavoittunut soturi hangella | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Haavoittunut soturi hangella |
| Tekijä | Helene Schjerfbeck |
| Valmistumisvuosi | |
| Teostyyppi | Maalaus |
| Materiaali | Öljyväri ja kangas (maalauspohja) |
| Korkeus | 39 cm |
| Leveys | 59,5 cm |
| Kokoelma | Kansallisgalleria |
| Sijainti | Ateneum |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Haavoittunut soturi hangella (myös Haavoittunut suomalainen soturi hangella) on suomalaisen taiteilijan Helene Schjerfbeckin öljyvärimaalaus vuodelta 1880. Kooltaan tämä työ on 39×59,5 cm ja se kuuluu Ateneumin taidemuseon kokoelmiin.
Haavoittunut soturi hangella on Helene Schjerfbeckin läpimurtoteos, jonka hän maalasi 17-vuotiaana. Tämä Suomen sodan (1808–1809) aiheeseen liittyvä maalaus on ensimmäinen häneltä Suomen Taideyhdistyksen kokoelmiin hankittu maalaus. Se ostettiin taideyhdistyksen kokoelmiin heti Suomen taideyhdistyksen näyttelystä vuonna 1880.[1] Maalauksen todennäköisenä innoittajana oli J. L. Runebergin runoteos Vänrikki Stoolin tarinat, vaikka se ei suoraan viittaa mihinkään Runebergin runoista. Schjerfbeck teki samoihin aikoihin useita Vänrikki Stoolin tarinoihin perustuneita vähemmän tunnettuja maalauksia.[2]
Teos on harmaavoittoinen, jossa lumen pintaa Schjerfbeck elävöitti keltaisen ja vaaleapunaisen sävyillä. Schjerfbeck maalasi tähän teokseen hyvin nuoren, vaalean sotilaan nojaamaan koivuun. Hänen rusoittavat poskensa viittaavat kuumeeseen, kun hän ase kädessään katsoo eteenpäin tässä maalauksessa.[1] Sinitakkinen univormu lienee viittaus Pohjanmaan jalkaväkirykmenttiin.[2] Teokseen liittyvää mystiikkaa on se, että sotilasjoukosta, joka näkyy jäällä, ei voi varmuudella sanoa ovatko he tulossa vai menossa. Schjerfbeckin omasta kirjeestä 1920-luvulta on päätelty, että kyseessä olisi omien sotilaiden jättämä haavoittunut. Suomen sodassa viimeiset suuret joukkoperääntymiset tapahtuivat loppuvuonna 1808, jolloin ruotsalaiset joukot vetäytyivät Tornioon asti. Muuallakaan ei tapahtunut enää suuria joukkoperääntymisiä tämän jälkeen.[1] Maalauksen soturi saattaa edustaa vertauskuvallisesti myös koko Suomea, jonka Ruotsin armeija perääntyessään jätti oman onnensa nojaan. Hahmoa on väitetty myös Schjerfbeckin vertauskuvalliseksi omakuvaksi.[2]
Haavoittunut soturi hangella on siitä otettujen kuvien luoman vaikutelman ja sen maineeseen nähden yllättävän pienikokoinen maalaus.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Teoksessa Helene Schjerfbeck – 150 vuotta. Petja Hovinheimo: Kuolemaa odottaessa – Helene Schjerfbeckin historialliset maalaukset. Helsinki: Ateneumin taidemuseo, 2012. ISBN 978-951-53-3438-1.
- ↑ a b c Soili Sinisalo: ”Helene Schjerfbeck ja historian tunteet”, s. 214–216 teoksessa Pinx – maalaustaide Suomessa: Suuria kertomuksia. Weilin+Göös 2001.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Kansallisgalleria: Kokoelmat: Haavoittunut soturi hangella. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomen Kansallisgalleria: Kokoelmat: Haavoittunut sotilas, luonnos. (Arkistoitu – Internet Archive)